Ylipari
12.12.2006 | Aihe: Hold'em-strategiat
Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.
Viime viikolla Nettipokeri.infossa ihmeteltiin kärkiparia eri näkökulmista. On siis vähintäänkin loogista, että tänään jatketaan kärkiparin lihaksikkaammalla isoveljellä, yliparilla. Ero kärkiparin ja yliparin välillä on pieni, mutta tärkeä. “Eläköön se pieni ero”, kuten ranskalaiset sanoisivat.
Voitto kotiin vai rahaa pottiin?
Yliparin voi pelata hyvin pitkälle identtisesti kärkiparin kanssa. Kärkipareja käsitelleissä artikkeleissa mm. tarkasteltiin muutamia kärkipareille vaarallisia floppeja. Käytännössä samat flopit ovat vaarallisia myös yliparille. Vaikka iso pari komeasti tassussa kimmeltääkin, kannattaa pitää mielessä että pari on vain pari. Jos joku floppasi setin tai vetää myöhemmin suoran tai värin, peli on menetetty siinä missä ihan tavallisella rupuparillakin.
Jos floppi ei kuitenkaan ole mitenkään erityisen vaarallinen, voi yliparilla rauhassa keskittyä keräämään rahaa – tällöin ylipari on selkeä suosikki voittamaan jaon jopa todella suurta vastustajakatrasta vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jos potti on jo muhkea, se pitää hoitaa heti kotiin ja jos se on pieni, sitä pitää kasvattaa.
Kun potti on suuri, yliparilla pelaaminen on suoraviivaista. Rahaa on jo tulossa, nyt se vain pitää kotiuttaa oikealle omistajalleen. Käytännössä tämä tarkoittaa armotonta panostamista ja korottamista, kikkailla ei kannata, koska siihen ei yksinkertaisesti ole sen kummempaa tarvetta. Ainoa harkitsemisen arvoinen kikkapeli on check-raise huonosta positiosta, eli jos takana istuu tunnettu korottaja joka laittaa lisää vaikka pelkillä ylikorteilla, annetaan tämän korottaa ensin ja lyödään itse heti perään lisää. Nyt muut foldailevat, koska eivät halua maksaa kahta betsiä. Tämäkin kikka kannattaa säästää varmoihin paikkoihin – jos “varma” korottaja sököttääkin, on nolo lopputulos ilmainen turnikortti koko köörille vastustajia.
Jos potti on pieni, sitä täytyy kasvattaa – varsinkin suuri ylipari on vähän turhan hyvä käsi pelkkien minipottien keräämiseen. Panostaminen on edelleen aivan täysin oikein, sillähän sitä rahaa pottiin houkutellaan. Toinen vaihtoehto on sököttää, maksaa mahdollinen korotus ja korottaa turnissa. Tällaisen pelin etu on, että se sekoittaa pahasti huonosti peliä lukevat vastustajat – he vain keskittyvät pohtimaan sitä, että miten turnikortti oikein paransi kättäsi.
Ennen hillittömään kikkairstailuun heittäytymistä kannattaa kuitenkin harkita kahdesti. Ilmaisen kortin antaminen kun on kuitenkin pohjimmiltaan aina vaarallista, eikä siihen useimmiten edes ole syytä. Jos floppi vaikkapa on pelkkää roskaa, lähtee vähintään osa heikoista pelaajista taatusti maksamaan korotuksen pelkillä ylikorteilla. Tällaisessa tilanteessa hidastelu siis vain pitäisi potin pienempänä, vaikka tarkoitus olikin päinvastainen.
Yksi seikka, joka aivan erityisesti puhuu yliparin suoraviivaisen pelaamisen ja pottien nopean kotiuttamisen puolesta on se, että ylipari ei käytännöllisesti katsoen parane koskaan. Siinä missä kärkiparilla on viisi outtia parempaan käteen, yliparilla niitä on vain kaksi. Todennäköisyys, että ylipari muuttuu jaon loppuun mennessä kolmosiksi on 1 – 45/47*44/46 = 8%, eli ei paljon mitään.
Kiusallinen turni
Yliparin (tai kärkiparin) kanssa pelatessa ei (valitettavasti) ole mitenkään erityisen harvinaista, että turnissa pöytään pukkaa vielä isompaa korttia. Mitä sitten pitäisi tehdä, jos kädessä on jotain tyyliin JJ, QQ ja turnissa pöytään kääntyy kuningas?
Yksi suositeltava vaihtoehto on olla hätkähtämättä ja lyödä kylmästi lisää. Varsinkaan jos mukana ei ole kovin suurta kööriä muita pelaajia, on todennäköistä ettei kortti auttanut ketään. Lisäksi jarruttelu viestisi heikkoudesta ja joku toinen taatusti hoitaisi korottamisen. Isompi kortti pöydässä ja korotus taas olisi epämiellyttävä tilanne setvittäväksi. Korottamalla potin voi voittaa heti, varsinkin jos vastassa on vain yksi tai kaksi vastustajaa.
Korotus myös tuo tietoa tilanteesta. Jos joku nimittäin lyö tässä vaiheessa vielä lisää oman korotuksen päälle, niin käden voi heittää menemään. Hyvin harva pelaaja kykenee turnissa bluffi-reissuun, eikä kukaan varsinkaan check-reissaa pelkällä bluffilla. Jos korottaja ei siis ole tuttu loistopelaaja, kannattaa korotusta kunnioittaa.
Lopuksi: kertaus on opintojen äiti
Kärki- ja yliparit ovat vahvoja käsiä, mutta eivät kuitenkaan mitään Teräsmiehiä. Kannattaa siis arvioida floppi todella tarkasti, ennen kuin päättää jatkotoimenpiteistä. Varsinkin jos aikoo hidastella isomman potin toivossa, täytyy itselle pystyä perustelemaan aukottomasti miksi se juuri tämän flopin kanssa on järkevä toimintavaihtoehto.
Ja teki mitä teki, niin missään nimessä ei kannata sortua siihen, että ison parin kanssa lyö aina vauhdilla lisää, ennen kuin aivoihin asti on edes ehtinyt viesti siitä, mitä kortteja pöytään oikein on ilmestynyt. Tällainen yllättävän tavallinen pelaaminen ei usein johda mihinkään muuhun, kuin chattiboksiin kirjoitettuihin vuodatuksiin siitä, miten muut “voittivat tuurilla” vaikka itsellä oli “tosi hyvä käsi”…
Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.