Ylikortit, osa 2: mahdollisuudet

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Nettipokeri.infon sukellus ylikorttien ongelmalliseen maailmaan jatkuu. Edellisessä artikkelissa esitettiin hyviä perusteita sille, miksi ylikorttien kanssa kannattaa pelata varsin varovaisesti. Tällä kertaa kuitenkin tutkaillaan tilanteita, joissa ylikorttien kanssa kannattaa ehkä lähteä leikkiin mukaan, eli pelata flopista eteenpäin.

Syyt pelin jatkamiseen ylikorttien kanssa voi jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan: omat ylikortit ovat jaon paras käsi, bluffaaminen ja parhaan käden hakeminen. Seuraavassa tilanteet tarkemmin eroteltuina.

Parhaan käden hakeminen

Kun ylikorteilla lähdetään hakemaan parasta kättä, pitää ennen mahdollisten flopin jälkeisten korotusten maksamista varmistaa ainakin kaksi asiaa:
1. Onhan haettu käsi varmasti jaon paras jos se onnistuu?
ja
2. Riittäähän pottikerroin maksamiseen?

Ensimmäinen on arvatenkin tärkeä pointti – olisi aika turhauttavaa maksaa, saada haluamansa käsi, panostaa agressiivisesti ja lopuksi hävitä rahat showdownissa. Outteja laskiessa kannattaa siis olla aika konservatiivinen ja laskea vain ne outit, joilla potin ihan oikeasti voittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ässiä ei kannata laskea outeiksi, jos vähänkin epäilee että niillä kolahtaa ensimmäisessä artikkelissa kuvailtuun kahden parin ansaan.

Vaikka outteja varovaisesti laskeekin, niin kaikki oikeat outit pitää muistaa huomioida, eli mm. takaoven värejä tai takaoven suoria ei pidä unohtaa. Koska omat kortit ovat suuret, ovat niillä valmistuvat suorat ja värit usein jaon parhaat mahdolliset kädet, joten niillä on aivan erityisen mukava kerätä maksuja sinisilmäisiltä vastustajilta.

Kannattaa myös huomata, että vaatimattomalta kuulostavat kolme lisäouttia, jotka takaoven värin ja suoran vedot tuovat, voivat pottikertoimien valossakin nostaa käden pelikelpoiseksi. Jos kädessä on AK ja ässän ei enää usko auttavan, on kädellä kolme outtia kurkopariin. Jos kaverina on kuitenkin edes takaoven väri, outteja on jo viisi, jolloin vetosuhde on 42:5 eli n. 8:1. Koska isoilla korteilla on ennen floppia tullut panostettua, voi potista hyvinkin saada vaaditut 8:1 kertoimet tai jopa paremmat jos vastustajatkin ovat olleet pelituulella. Ilman takaoven väriä vaadittu pottikerroin olisi niin paljon suurempi, että pelaaminen tuskin kannattaisi.

Bluffaaminen

Ylikorteilla bluffaaminen kuuluu ns. semi-bluffien kategoriaan. Toisin sanoen ylikorttien kanssa panostetaan kädellä, joka tuskin on paras, mutta joka voi sellaiseksi muuttua. Ylikorteilla bluffatessa kannattaa muistaa samat asiat kuin yleensäkin bluffatessa:

Mitä vähemmän pelaajia on mukana, sen parempi. Suurta lössiä on vaikea bluffata pihalle, koska jollain on kuitenkin jotakin jolla tämä haluaa maksaa loppuun asti. Yhtä pelaajaa vastaan voi kokeilla bluffata aina.

Mitä tiukempia muut pelaajat ovat, sen parempi. Vaikka löysät pelaajat ovat unelmavastustajia, on heitä vaikea bluffata, koska he saattavat iloisesti maksaa loppuun asti vaikka olemattoman heikolla parilla. Tällaisilta pelaajilta kynitään rahat pois sitten, kun omassa kätösessä on jotain ylikortteja parempaa.

Bluffaaminen on helpompaa jos aloite on omissa käsissä. Aloite on sillä, joka on viimeksi korottanut. Jos se siis olit sinä, joka korotti ennen floppia ja jonka korotukset muut maksoivat, bluffi onnistuu flopin jälkeen todennäköisemmin.

Bluffatessa kannattaa pitää järki kädessä, eli liian usein ei pidä bluffata ja jos joku korottelee oman bluffilyönnin jälkeen, niin siitä kannattaa tehdä aika vahvoja johtopäätöksiä. Bluffatessa kannattaa myös huomioida bluffin hinta suhteessa pottiin. Bluffaaminen maksaa hyvin todennäköisesti yhden pienen ja yhden ison betsin, koska korottaa täytyy usein flopissa ja turnissa. Jos potti on kovin vaatimaton, pitää bluffien onnistua todella hyvällä prosentilla, jotta se kannattaa pitkällä tähtäimellä. Tässä auttaa, jos tietää keitä vastustajista kannattaa bluffata ja keitä ei. Jos asiasta ei ole selkoa, kannattaa bluffi jättää väliin.

Paras käsi

Se, millä todennäköisyydellä omat ylikortit ovat flopin jälkeen jaon paras käsi riippuu ainakin seuraavista seikoista: pelaajien lukumäärä, omat kortit, pelaajien positio, panostustapahtumat ennen floppia ja flopin rakenne.

Pelaajien lukumäärä on tietysti simppeli seikka: mitä vähemmän pelaajia on mukana, sitä suuremmalla todennäköisyydellä floppi meni ohi kaikilta.

Normaalisti ylikorttien kanssa on melkeinpä toivottavaa, ettei kädessä ole ässää, jotta ei tule kolahdettua kahden parin ansaan. Nyt ässä on toivottava, koska jos floppi on mennyt ohi kaikilta, on ässän omistaja jaon todennäköinen voittaja.

Pelaajien positio ja panostustapahtumat ennen floppia voivat myös antaa osviittaa siitä, osuiko floppi kellekään. Jos floppia ennen on koroteltu ja floppi on kovin matala, niin siitä tuskin on iloa kellekään.

Pelaajien positiokin kannattaa huomioida. Jos jaossa on mukana pelaajia blindeista, voi heillä olla melkein mitä tahansa. Näin varsinkin, jos ennen floppia ei koroteltu kovin rajusti.

Flopin rakenne auttaa luonnollisesti huomattavasti määrittelemään sitä, mahtoiko se osua kellekään tai ei. Hyviä floppeja ylikorttien kanssa ovat ainakin seuraavat:

Kolme samaa korttia – Harvinainen unelmafloppi. Kellään tuskin on nelosia, joten ässä kunnon apukortilla on todennäköinen johtokäsi.

Pieni pari – Koska pari on pieni, ei kellään todennäköisesti ole kolmosia, varsinkaan jos pottia koroteltiin reippaasti ennen floppia.

Kaksi pientä ja yksi iso kortti – Tämä on jo vähän riskialttiimpi floppi. Mitä vähemmän mukana on pelaajia, sitä todennäköisempää on, ettei flopin isoa korttia ole kellään toisella pelaajalla.

Pelkkää roskaa – Sekalainen setti pieniä kortteja on todennäköisesti mennyt ohi muiltakin.

Vaikka floppi tulisi jonain noista neljästä tapauksesta ja jaon olosuhteet ovat muutenkin optimaaliset, on pelaaminen yhä hyvin marginaalinen päätös – jos yhdelläkin vastustajalla on jotakin, ovat ylikortit pahassa alalyöntiasemassa. Ylikorteilla pelaamista vaikeuttaa aivan erityisesti se, että yllä kuvatut ylikorteille edulliset flopit ovat hyviä myös taskupareille. Jos joltain vastustajista siis löytyy taskupari, niin ylikorteilla joutuu herkästi maksumieheksi.

Yhteenveto

Vaikka tässä on esitelty kolme eri tilannetta, joissa ylikorteilla pelaamista voi harkita, niin täytyy muistaa, että pohjimmiltaan ylikortit ovat oikeasti hyvin heikko käsi. Kannattaa oikeasti sisäistää, että vaikka käsi olisi ollutkin hyvä ennen floppia, niin se ei todellakaan tarkoita että se olisi sitä enää flopin jälkeen – härkäpäinen “perkele, nyt maksetaan kun kerrankin saatiin isot laput” -maksaminen AK:lla ei useimmiten ole älykästä, mihin havahtuu viimeistään siinä vaiheessa, kun heikkotasoinen vastustaja vie potin seiskaparilla.

Ylikorttien tapaisella heikolla kädellä pelaaminen vaatii aiheen perustietojen lisäksi kokemusta ja hyviä pokerivaistoja. Ennen niiden kehittymistä ylikortit on kannattavinta foldata, jolloin pieni määrä voittoja jää nostamatta, mutta vastaavasti kokematta jää myös koko joukko tappioita.

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.