WSOP tulee, oletko valmis?
05.03.2007 | Aihe: Yleiset artikkelit
Haluatko lukea lisää vinkkejä Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.
Kesäkuussa se taas alkaa: maailman suurimpien pokeriturnausten hullunmylly, jonka myötä pokerimaailma saa taas koko joukon uusia julkkiksia ja miljönäärejä. WSOP starttaa siis kolmen kuukauden kuluttua, mutta jo nyt pokerisivut alkavat käynnistellä omia turnauksiaan ja turnaussarjojaan, joista Vegasiin lähtee tänäkin vuonna pelaajia sankoin joukoin. Onkin siis korkea aika Nettipokeri.infossa katsastaa, mistä tässä kaikessa mekkaloinnissa oikein on kyse.
WSOP pikakertauksena
Lyhyesti sanottuna WSOP, World Series of Poker, on 1970-luvulla alkunsa saanut rykelmä jättimäisen suuria ja rahakkaita pokeriturnauksia, jotka pelataan (tietysti) Las Vegasissa. Minkä tahansa WSOP-tapahtuman, joita viime vuonna oli kaikkiaan 45, voittoa pidetään erittäin merkittävänä saavutuksena kelle tahansa pelaajalle. Kun voittajasta puhutaan missä tahansa yhteydessä, muistetaan vielä vuosien päästä sanoa, että tämä on “WSOP bracelet winner”. Termillä viitataan siihen, että jokaisen WSOP-tapahtuman voittaja saa voitostaan palkkioksi rahakasan lisäksi myös mahtipontisen ranneketjun.
WSOP-turnauksen voittoa ei arvosteta vain överin rannekkeen tai suurten rahojen takia. Sitä arvostetaan myös siksi, että WSOP:n turnaukset on yritetty virittää mahdollisimman pitkälle taitopeliä suosiviksi. Vaikka onnella toki on roolinsa, kuten pokerissa aina, taitavimmilla on WSOP-turnausten rakenteen ansiosta aikaa ja mahdollisuuksia toipua huonon tuurin aiheuttamista vastoinkäymisistä. Tehokkaimmin mahdollisuutensa ovat vuosien saatossa hyödyntäneet Doyle Brunson, Phil Hellmuth ja Johnny Chan, joilla on kymmenen voittoranneketta kullakin. Taitoturnausten mainetta WSOP pitää tarvittaessa yllä kovallakin kädellä, mm. kiinalainen pokeri, eli pai gow, lempattiin kylmästi kokonaan ulos WSOP:stä yhden vuoden kokeilun jälkeen, kun peli osoittautui järjestäjien mielestä liian tuuripitoiseksi. Aivan erityisessä taitoturnauksen maineessa on jättimäisellä 50.000$ buy-inillä varustettu HORSE-turnaus, joka on varsinkin kovimman luokan ammattilaisten makuun.
Jokaisen WSOP-turnauksen voitto on siis kunnioitettava saavutus, mutta turnauksista yksi on silti ylitse muiden: WSOP:n päätapahtuma. Päätapahtuma, eli Main Event tai World Championships, miten sitä haluaakaan kutsua, on 10.000$ buy-inillä varustettu no limit hold’em turnaus, jonka voittaja saa pokerin maailmanmestarin tittelin. Titteli on komein mahdollinen, mutta kuitenkin turnauksen arvolle sopiva, sillä päätapahtuman voitto on todella kovan työn takana. Sen suosio on kasvanut 2000-luvulla suorastaan hirviömäiseksi: viime vuonna mukana oli reilut 8.000 pelaajaa ja voittajaa ratkottiin yli viikko. Huikea pelaajamäärä takaa myös huikeat potit, viime vuoden voittajalle oli luvassa pokeriturnausten historian suurimmat tienestit, massiiviset 12.000.000$.
Suomalaisilla ei toistaiseksi ole voittoa WSOP-tapahtumista, mutta läheltä on mennyt useammankin kerran. Pelkästään 2006 Juha Helppi oli toinen 1.000$ no limit hold’em -turnauksessa, Jani Vilmunen ehti olla finaalipäivänä johdossa 10.000$ pot limit omaha -turnauksessa ja Patrik Antonius selvisi 10 parhaan joukkoon yllä mainitussa jätti buy-inin HORSEssa. Viime vuoden paras suomalainen päätapahtumassa oli sijalle 91 sijoittunut Thomas Wahlroos.
Satelliitin kyydissä Vegasiin
Matkat Nevadan autiomaahan Las Vegasiin maksavat maltaita ja WSOP-turnausten buy-init hunajaa. Harvalla tavallisella tallaajalla on varaa moisiin, joten pokerisivut ovat nokkelasti ottaneet ohjelmistoonsa WSOP-satelliitit, joiden voittajille kustannetaan matkat, buy-init ja joskus vielä vähän taskurahaa, jolla kelpaa ostella katkarapucocktaileja Vegasin stripillä.
Satelliittien, ja koko WSOP:n, suosiota on suuresti auttanut se, että vuoden 2003 voittaja, Chris Moneymaker, selvisi mukaan 39 taalaa maksaneesta PokerStarsin satelliitista. Satelliittien myötä myös yhä kasvava suomalaisten joukko on mukana eri WSOP-koitoksissa. Esimerkin tyypillisestä WSOP-tarinasta voi lukea vaikkapa uudesta Pelit-lehdestä, jossa Toni Virta kertoo Main Event kokemuksistaan ja siitä, miltä kyseisessä koitoksessa tuntuu pudota pre-flop all-inissä AQ:lla QJ:tä vastaan (vinkki: ei hyvältä).
WSOP on perinteisesti villinnyt nimen omaan yhdysvaltalaiset pelaajat. Jenkkilässä nettipokerin tilanne on vähän sitä sun tätä ja nähtäväksi jää, onko tällä vaikutusta tänä vuonna tarjolla olevien voittomatkojen määrään. Todennäköisesti ja toivottavasti vaikutuksia ei liiemmin ole, sillä pokerin suosio on yhä vahvassa nousussa Euroopassa. Myös itse WSOP voi paremmin kuin koskaan. Turnauksia on tänä vuonna tarjolla peräti 55, eli enemmän kuin koskaan.
Ennen kuin hyppää WSOP huumaan mukaan, kannattaa vielä miettiä miksi pelaisi WSOP-satelliitissa. Esimerkiksi puhtaasti ansaitsemisen näkökulmasta WSOP-satelliitit eivät ole kauhean kannattavia: niissä voittamalla kun vain pääsee pelaamaan turnaukseen, jossa vastustajien taso ei voisi olla korkeampi. Mikäli ei ole vakuuttunut omista ylivomaisista live-taidoista, tienaa todennäköisesti huomattavasti paremmin pelaamalla vanhaan malliin ja jättämällä WSOP-hössötyksen muille. Toisaalta taas puhtaana elämyksenä WSOP-matkalle tuskin voi edes kuvitella kilpailijaa: matka uhkapelien pääkaupunkiin pelaamaan potentiaalisesti megalomaanisista voittopoteista peittoaa aika monta muuta tapaa viettää kesäloma.
Jos muuten haluaa pitää verokarhun karvaiset kourat satavarmasti kurissa, kannattaa pelata paikka Vegasiin sivustolta, joka sijaitsee ETA-alueelta. Ainakin teoriassa verottaja voisi heittää tuhdilla prosentilla mätkyt voittopaketin hinnasta, jos se on voitettu ETA:n ulkopuolelta – ja harva asia varmaan naurattaisi enempää, kuin käydä putoamassa ensimmäisessä jaossa Vegasissa ja maksaa tuhansien veromätkyt kurjasta matkastaan. ETA-alueen alueella suurin WSOP-matkojen tarjoaja tullee olemaan kaikille tuttu Party Poker, perinteisesti eniten pelaajia matkaan lähettänyt PokerStars puolestaan sijaitsee kaukana Euroopasta. Jälkimmäisellä on verosotkujen vastapainoksi tarjota hauska lisäkikka: jos pitää finaalipöytään selvittyään päällä Starsin releitä, lykkäävät nämä taskuun 100.000$ – 1.000.000$ lisärahaa riippuen lopullisesta sijoituksesta.
Loppuun vielä kuva, joka parhaiten tiivistää WSOP:n hengen: Jamie Gold poseeraa yhdessä 2006 päätapahtuman voittajan potin kanssa.
Oliko vinkki mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.
“WSOP-satelliitit eivät ole kauhean kannattavia: niissä voittamalla kun vain pääsee pelaamaan turnaukseen, jossa vastustajien taso ei voisi olla korkeampi.”
Mutta toisaalta, jos osaa oikeasti pelata, niin WSOPissa on tarjolla kyllä paljon “kuollutta rahaa”, koska sinne menee onneaan koettamaan paljon huonojakin pelaajia. Monet ovat varmasti innoissaan, koska vastus on suurelta osin paljon köykäisempää kuin isoissa käteispeleissä. Tai ainakin näin Isot Pojat ovat sanoneet. Tietty rahasijoille ja finaalipöytään pääseminen vaatii varmasti jo kohtuullista tuuriakin, joten tuskin se mitään ilmaista rahaa on.
Toisaalta satelliitit ovat ilmeisesti aikamoista räiskimistä. Se ei tietysti tarkoita, etteikö niissä voisi hyvällä pelillä pärjätä keskiverto-osallistujaa paremmin, mutta mitenkään varman päälle ei voi pelata. Esimerkiksi sit’n’go-turnauksissa voi konservatiivisella pelillä päästä rahasijoille, vaikka stäkki olisikin pieni. Satelliitissa kun taas pieni stäkki kolmen parhaan joukossa ei ole välttämättä kovinkaan arvokas.
Toinen juttu on sitten se, että niistä miljoonien voittorahoista haaveilu on vähän tyhmää. Ei pelkästään (eikä lähinnä) siksi, että niiden voittaminen on hyvin epätodennäköistä, vaan siksi, että miljoonien dollarien voittaminen ei ole niin hienoa kuin aivomme antavat meidän ymmärtää. Tiedän, että se on aika raju väite, mutta tiedän myös, että se on totta.
Toki loton pääpotista (tai WSOPin main eventin voitosta) saatava raha tekee onnellisemmaksi, mutta ei niin paljon kuin kuvittelemme. Olen valmis perustelemaan asiaa paremminkin, mutta sanotaan tähän hätään, että moista tapahtumaa miettiessämme päähän tulee vain siihen liittyviä positiivisia asioita. Kaikki muu, esimerkiksi varallisuuden määrään liittymättömät tekijät, unohtuvat, vaikka niillä onkin olennainen merkitys siihen kuinka onnellisia olemme.
Vaan olisihan se hienoa joskus pelata WSOPissa. Se vaan on aika epätodennäköistä.