Kolme historiallista WSOP:n pääturnausta
11.07.2008 | Aihe: Pokerivideot
Parhaillaan Las Vegasissa on käynnissä WSOP:n pääturnaus, tuo tärkeistä pokeriturnauksista tärkein. Nettipokeri.infossa tätä pokerivuoden yhtä kohokohtaa juhlistetaan muistelemalla kolmea tärkeää WSOP-voittoa. Seuraavassa videoiden kera pala WSOP:n historiaa ja mm. tarina siitä, miten WSOP:n ensimmäinen amatöörivoittaja piti itsensä pelikunnossa pillereitä popsimalla.
1991 – ensimmäinen miljoonavoitto
Nykyisin WSOP:n pääturnaus on synonyymi jättirahoille. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina. Aivan ensimmäisessä WSOP:ssä vuonna 1970 pelattiin käteispeliä, eikä voittaja saanut mitään sen kummempaa ekstraa kuin mainetta ja kunniaa. Toisesta WSOP:stä eteenpäin alettiin pelata turnausmuodossa ja jakaa voittorahoja. Palkinnot kuitenkin jaettiin noina ensimmäisinä vuosina tylyllä “voittaja saa kaiken, muut ei mitään” -menetelmällä.
Vuonna 1978 siirryttiin nykyisistä pokeriturnauksista tuttuun järjestelyyn, jossa rahaa saavat muutkin kuin voittaja. Tämä houkutteli pääturnaukseen entistä enemmän amatöörejä: siinä missä kaikkien ammattilaisten voittaminen ei tuntunut uskottavalta ajatukselta, uskalsivat rikkaat amatöörit riskeerata 10 000$, kun rahaa sai takaisin muistakin suorituksista kuin pelkästä voitosta. Tasaisempi rahanjako osoittautui hyväksi ratkaisuksi ja pääturnauksen osallistujamäärät sekä palkintorahat kasvoivat vuosi vuodelta.
Lopulta vuonna 1991 pääturnauksessa oli osallistujia niin paljon, että voittajalle oli luvassa tasan miljoona dollaria. Tuon aikansa suurimman pokerivoiton vei kokenut turnauspelaaja Brad Daugherty, jonka uran suurin voitto osui siis täsmälleen oikeaan paikkaan.
Videolla Brad Daugherty kuittaa pokerin historian ensimmäisen miljoonan dollarin turnausvoiton tyynellä tavallaan. (Jos muuten joskus osallistun naamiaisiin, menen sinne vuoden -91 Daughertynä – sen verran tyylikäs pokerilook Daughertyllä tällä videolla on.)
[kml_flashembed movie=”http://www.youtube.com/v/dLREyAv_wzo” height=”344″ width=”425″ /]
1990 – Ensimmäinen ei-yhdysvaltalainen voittaja
Pokeri on kiistatta erittäin amerikkalainen peli. Vaikka sitä nykyisin pelataankin kaikkialla maailmassa, ovat sen juuret vahvasti Yhdysvalloissa, jossa sitä on pitkälti yli vuosisadan ajan pelattu ahkerammin kuin missään muualla.
Pokeriturnausten pelaamisen alettua olivat niiden ykköstilat kauan yhdysvaltalaisten heiniä. Jenkit veivät WSOP:n pääturnauksenkin parikymmentä kertaa, ennen kuin muu maailma onnistui laittamaan kapuloita rattaisiin.
Yhdysvaltojen voittoputken katkaisi lopulta iranilais-walesiläinen Mansour Matloubi. Urallaan kymmenissä tai sadoissa live-turnauksissa rahastanut, nykyisin Lontoossa asuva Matloubi osui napakymppiin vuoden 1990 WSOP:n pääturnauksessa. Historiallisessa voitossa Matloubi jätti taakseen Hans Lundin, joka videolla näyttää juuri siltä kuin amerikkalaisen pokerin pelaajan pitääkin.
[kml_flashembed movie=”http://www.youtube.com/v/9Z8k78a-Gqg” height=”344″ width=”425″ /]
1979 – Ensimmäinen amatöörivoittaja
Chris Moneymaker räjäytti pokerin hurjaan kasvuun voittamalla amatöörinä vuoden 2001 pääturnauksen. Moneymaker ei kuitenkaan ollut ensimmäinen pääturnauksen voittanut amatööri – voitto oli ammattilaisten nenän edestä viety jo 1979.
1979 oli toinen vuosi, jolloin pääturnauksessa jaettiin rahaa muillekin kuin vain voittajalle. 1979 oli myös toinen vuosi, jolloin täysin tuntematon viisikymppinen peluri nimeltä Hal Fowler osallistui pääturnaukseen. Edellisenä vuonna Fowler oli pudonnut lähes välittömästi, mutta tästä vuodesta tulisi täysin erilainen.
Erikoisesti pelannut Fowler ylitti odotuksensa ja ylsi niukin naukin turnauksen finaalipöytään, jossa tilanne ei kuitenkaan näyttänyt hyvältä. Vastassa oli kaarti todella kovia pelimiehiä, istuihan pöydässä mm. itse Johnny Moss. Merkkitilannekaan ei vaikuttanut kovin lupaavalta – pelissä oli n. 500 000 merkkiä, joista Fowlerin minimaalisessa pinkassa oli ankeat 2000.
Vaikeassa tilanteessa Fowler otti taktiikakseen hengissä pysymisen. Kun ammattilaiset kävivät aggressiivisesti toistensa kimppuun, osoittautui taktiikka toimivaksi ja Fowler ei ainoastaan säilynyt mukana, vaan nousi pikku hiljaa aina vain vahvempiin asemiin. Lopulta Fowler onnistui jopa potkaisemaan pari muuta pelaajaa ulos turnauksesta.
Fowler oli finaalipöydässä vaikea vastustaja, jonka eriskummalliset ja odottamattomat ratkaisut aiheuttivat muille päänvaivaa. Doyle Brunson on jälkeenpäin paljastanut syyn outoon pelityyliin: Fowler oli korviaan myöten täynnä amfetamiinia. Ja aivan kuin se ei riittäisi tekemään peliä hieman kummalliseksi, napsi Fowler Valiumia tasoitellakseen amfetamiinin aiheuttamaa hyperaktiivisuutta. Brunsonin mukaan Fowler oli parhaimmillaan sen verran vauhdissa, ettei meinannut tuolillaan pysyä.
Loppujen lopuksi apteekkarina apteekkarina toimiminen ilmeisesti kuitenkin onnistui. Fowler jatkoi turnauksen loppuun omalla tyylillään ja kukisti tuntikausia kestäneessä heads-upissa Bobby Hoffmanin, jota pidettiin yhtenä turnauksen ennakkosuosikeista.
Jotta ensimmäisen amatöörivoittajan legenda olisi täydellinen, ei WSOP:n pääturnauksen ehkä erikoisin voittaja palannut puolustamaan mestaruuttaan. Fowler katosi kuin maan nielemänä voittonsa jälkeen, eikä ilmeisesti enää koskaan edes käynyt Las Vegasissa. Mestarin myöhemmistä vaiheista tiedetään vain, että hän kuoli parikymmentä vuotta voittonsa jälkeen hoitokodissa, jossa häneltä jäi jälkeen vain kaksi esinettä: video vuoden 1979 WSOP:stä ja käsiase.
Seuraavalla videolla kannattaa kiinnittää huomiota Fowlerin olemukseen. Olipa syy sitten pillereissä tai myöhään yöhön venyneessä pelissä, tuleva mestari vaikuttaa hieman siltä, kuin ei olisi ihan tässä maailmassa. Myös Fowlerin pelisiirrot vaikuttavat enemmän kuin hieman erikoisilta, kannattaa katsoa tarkasti miten hän viimeisessä jaossa pelaa.
[kml_flashembed movie=”http://www.youtube.com/v/rwBU_NSXM8Q” height=”344″ width=”425″ /]