Varianssi

Haluatko lukea lisää vinkkejä Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Varianssi on yksi niitä tilastotieteen sanoja, joita usein kuulee heiteltävän eri nettipokeri- ja pokerikeskusteluissa. Puhekielessä varianssi on lähinnä kaiken kattava selitys odotettua huonommalle tulokselle, joten on varmasti syytä katsoa mitä termi oikeasti tarkoittaa ja miten varianssiin voi omilla toimilla vaikuttaa.

Va-ri-ans-si

Pokerin yhteydessä kuulee usein sanan varianssi. Kuten Wikipedia avuliaasti kertoo, tämä todennäköisyysmatematiikkaan kuuluva termi tarkoittaa “satunnaismuuttujan hajonnan mittaa”. Hieman yksinkertaisemmin, mutta silti tarpeeksi tarkasti sanottuna varianssi on havaitun tuloksen poikkeama odotetusta tuloksesta.

Varianssi siis liittyy läheisesti satunnaisuuteen – jos pelissä ei olisi satunnaisuutta, ei myöskään voisi olla muita kuin odotettuja tuloksia. Satunnaisuutta taas on pokerissa tunnetusti reippaasti, kun riverillä pöytään voi pläjähtää ties millainen kortti joka vie rahat varmalta voitolta näyttäneessä jaossa. Vastaavasti sopivasti osunut kortti pelastaa pahasta pinteestä ja kotiuttaa vastustajan rahat oman nenän alle. Ennemmin tai myöhemmin jokaista pelaajaa alkaakin mietityttää, missä määrin oma plus- tai miinusmerkkinen tulos on varianssin syytä tai ansiota ja mikä pelattujen jakojen tuloksen pitäisi “oikeasti” olla.

Huono uutinen on, että kaikki varianssiin liittyvä täsmällinen laskeminen on varsin hankalaa – käsivarren mittaisia kaavoja voi luntata vaikkapa aina suositeltavasta Mathematics of Poker -kirjasta. Maallikon arvioihin kuitenkin useimmiten riittää, kun ymmärtää, että mitä suurempi otos, sitä luotettavampi tulos.

Mitä suuremmasta pelattujen käsien määrästä oman pelin tulosta tarkastelee, sitä todennäköisemmin tuo tulos on vähintäänkin oikean suuntainen. Ja kun puhutaan suuresta pelattujen käsien määrästä, niin kyse on (käteispelissä) tuhansista tai pikemminkin kymmenistä tuhansista pelatuista jaoista. Edellä mainitussa Mathematics of Pokerissa tekijät esimerkin vuoksi laskeskelevat, että voittavan pelaajan tulos voi satunnaisvaihteluiden takia olla pakkasella vielä 25 000 jaon otoksessa.

Tuloksen arviointi on siis mutkikasta, sillä siihen vaaditaan suuri otos. Vaatimus suuresta otoksesta lisää ongelmia, koska hyvin harva (varsinkin uransa alkupuolella oleva) pelaaja pelaa näin pitkiä pätkiä samalla tyylillä. Tuhansien jakojen aikana pelityyliin tulee kaikenlaisia muutoksia ja näin sitä, missä määrin missä määrin voitot tai tappiot ovat varianssin ja missä määrin pelityylin muutosten syytä, on jälleen entistä vaikeampi arvioida.

Huono uutinen on siis, että varianssin roolia tulosten arvioinnissa on hankala määritellä pilkulleen. Hyvä uutinen on, että varianssiin voi kuitenkin varautua huolehtimalla omasta pelikassasta ja pelivalinnoista.

Kassa

Pelikassan riittävyys on yksi pokerin ikuisuuskysymyksiä – miten paljon mihinkin peliin vaaditaan rahaa?

Tähän kysymykseen ei tule tälläkään kertaa tarkkaa vastausta, mutta kuitenkin yksi tärkeä vinkki: voittavan pelaajan kannattaa kasvattaa voitoilla pelikassaansa. Osa voitoista pitää jättää kassaan, vain osan voi nostaa törsättäväksi – muuten hukka saattaa periä (itse asiassa pitkällä aikavälillä katkeamisen todennäköisyys on 100% jos voittoja ei sijoita pelikassaan).

Tämä voi kuulostaa hieman oudolta, mutta on arkijärjellä ymmärrettävä asia. Mietitään vaikka tilannetta, jossa pelaat kolikonheittoa kolikolla jossa kruunan ja klaavan todennäköisyys on oikeasti tasan 50%. Kruunalla voitat 1,1€ ja klaavalla häviät 1€, eli peli on selvästi erittäin tuottoisa pitkällä tähtäimellä (jokainen heitto on keskimäärin +0,05€). Pelaat 50€ kassalla. Kassasi on tarpeeksi tukeva kestääkseen pitkät kylmät kaudet, mutta voit varmasti kuvitella tilanteen, jossa se lopulta menee nolliin epämiellyttävien klaavaputkien jälkeen. Voittoja kannattaa siis sijoittaa omien taskujen lisäksi myös kassan kasvattamiseen, mikä takaa pelin jatkuvuuden ja sitä kautta turvaa tulevaisuuden tienestit.

Kolikonheittoja käsittelevästä esimerkistä on helppo nähdä, miten voittava, mutta kassanhallinnasta vähät välittävä pokerinpelaaja voi mennä poikki. Pokeri on esimerkin kolikonheiton tapaan pienten marginaalien peliä, joten pitkä “klaavaputki” ei ole mikään mahdottomuus. Fiksu pelaaja kuitenkin sijoittaa osan voitoistaan kassan kasvattamiseen, mikä pienentää katkeamisen todennäköisyyttä.

Pelivalinnat

Varianssiin voi vaikuttaa monilla pelillisillä valinnoilla, joista selkeimmät liittyvät valittuun pelityyppiin, vastustajiin ja omaan pelistrategiaan.

Ilmiselvin valinta liittyy pelattuun peliin. Pienellä varianssilla selviää esimerkiksi täyden pöydän sittareissa, joissa melkein joka kolmas pääsee rahoille. Osaavalla pelaajalla poikki menemisen vaara on tällaisissa 50/30/20 -rahanjaon sittareissa hyvin pieni jo yllättävän niukalla kassalla. Vuoristoratameininkiä kaipaavat voivat taas pelata pottiomahaa, jossa rahantulon ja -menon vaihtelut ovat legendaarisia.

Pelin lisäksi vastustajien pelityylillä on väliä. Mitä railakkaammin vastustajat laittavat rahaa pottiin, sitä kovempaan tulosten vaihteluun on parasta varautua. Jos pöytä taas on täynnä toivottomia tiukkiksia on meno huomattavan tasaista (ja tylsää). Myös omalla pelityylillä on suuresti väliä. Rajut semibluffit, railakkaat floatit ja marginaaliset arvolyönnit yhdistettynä löysään ja aggressiiviseen pelityyliin takaavat kunnon varianssin. Vastaavasti tiukka ja seesteinen pelityyli takaa, että tulos ei koskaan kauheasti poikkea odotetusta.

Kannattaa huomata, että vaikka valinnoilla voikin pienentää varianssia, niin pieni varianssi ei missään nimessä mitenkään automaattisesti merkitse varmoja voittoja pitkällä tähtäimellä. Ajatusleikkinä voitaisiinkin kehittää pokeriin tiukka pelitapa, jossa varianssi on nolla: tässä pelityylissä jokainen käsi foldattaisiin ja jokaisen kymmenen jaon tulos olisi tasan -1,5 isoa blindia eikä koskaan vaihtelisi suuntaan tai toiseen. Tässä mielessä kyse onkin jälleen kerran tasapainottelusta: rämäpäisemmät ja tukevalla kassalla varustetulla pelaajat pystyvät pelaamaan paljon rajummin (ja potentiaalisesti voittamaan enemmän) kuin niukemmalla kassalla ja heikommilla hermoilla varustettu pelaaja – ja jokaisen täytyy löytää oma paikkansa näiden ääripäiden välistä.

Lopuksi

Satunnaisuus on mukava asia, joka pitää heikot pelaajat pöydissä ja näin takaa osaaville pelaajille peliseuraa. Siksipä satunnaisten ikävien tulosten ei kannata antaa masentaa liikaa (eikä hyvien riemastuttaa liikaa). Masentumisen sijaan kannattaa pitää pelikassa terveenä ja muistaa tutkia omaa pelitulosta kunnon pitkissä pätkissä – ei päivän tai parin mittakaavassa.

Ensi viikon maanantaina on muuten aiheena turnaustaktiikka, jota voi pitää korkean varianssin siirtona hengessä “tulos tai ulos”.

Oliko vinkki mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.