Asiallinen strategia no limit rahapeleihin
13.03.2007 | Aihe: Hold'em-strategiat
Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.
Viime aikoina on useissa eri lehdissä ja muissa lähteissä esitelty no limit rahapeleihin tarkoitettua, pienehkön rahamäärän tuplaamiseen perustuvaa strategiaa sen verran innokkaasti, että sen voisi nimetä jo trendikkääksi pelitavaksi. Ja jos jokin on trendikästä pokerissa, niin eihän sitä voi Nettipokeri.infossakaan ohittaa. Seuraavassa siis esittelyssä tämä suosittu strategia, jos se on joltain ohi silmien ja korvien päässyt sujahtamaan.
Periaate ja alkuvalmistelut
Tuplausstrategia ei räjäytä monimutkaisuudella kenenkään päätä. Siinä pöytään istahdetaan pienen rahamäärän kanssa ja yritetään hyvillä korteilla saada flopista vähintään kärkipari. Kun tämä toivekäsi osuu kohdalle, pelataan se maksimaalisen agressiivisesti toivoen, että omat rahat vähintään tuplautuvat prosessin seurauksena. Lähes yliyksinkertaisen kuuloinen prosessi toimii paremmin kuin kuvittelisi.
Pelaaminen alkaa pöydän valinnalla ja mukaan hyppäämisellä. Ensinnäkin pelipöydän tulee olla mallia “full ring”, eli optimaalisesti mukana on yhteensä 10 pelaajaa. Maksimaalisen pelaajamäärän mukanaolon tarkoitus on minimoida käsiä odoteltaessa blindeihin sujahtavat rahat. Tämän helposti täytettävän vaatimuksen lisäksi toiveena olisi lisäksi löytää pöytä, jossa vastustajilla on sen verran rento meininki, että nämä maksavat korotuksia muillakin kuin aivan priimakäsillä. Kun ehdot täyttävä sovelias pöytä löytyy, istahdetaan siihen ja tehdään sisäänosto, joka on pienin sallittu tai ainakin hyvin lähellä sitä.
Miksi peliin sitten lähdetään hyvin vähillä rahoilla? Rolf Slotboomia lainatakseni “rahapeleissä kannattaa pelata joko pienimmällä tai suurimmalla stäkillä”. Näistä kahdesta suositellusta vaihtoehdosta pienen stäkin etuja ovat mm. seuraavat:
- Mahdolliset virheet tulevat vähemmän kalliiksi kuin suuremman rahamäärän kanssa.
- Koska vastustajillasi on enemmän rahaa, nämä lähtevät mukaan kun laitat all-in. Tämä on kriittisen tärkeä seikka strategian toimimisen kannalta.
- Pienellä rahamäärällä pelatessa on vähemmän paineita. Tämä voi kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta on silloin tällöin yllättävän tärkeää.
Pienellä rahamäärällä pelaaminen tuo toki mukanaan peliä vaikeuttaviakin tekijöitä. Kukaan ei esimerkiksi pelkää pienellä rahamäärällä pelaavaa ja minimioston kanssa ei voi huippukädellä irrottaa äveriäämmiltä vastustajilta maksimaalista määrää rahaa. Näillä seikoilla ei tällä strategialla pelatessa ole kuitenkaan juuri väliä.
Ennen ja jälkeen flopin
Kun pöytään on pienen sisäänostonsa kanssa selviytynyt, alkaa varsinainen pelaaminen. Pöydässä pelataan lyhyesti sanottuna erittäin tiukasti ja erittäin vihaisesti. Aloituskäsivalikoima koostuu blackjack-käsistä (kuva ja ässä) täydennettynä KQ:lla ja isoilla pareilla. Varhaisesta positiosta pelataan tiukemmin, myöhäisessä voi kelvata jo AT:kin jos edellä ei ole koroteltu. Pienillä pareilla voi pelata, jos on satavarma, että niillä pääsee näkemään flopin (josta toivotaan kolmosia) ison blindin hinnalla.
Kun toivotut kortit saa käteensä, niillä tehdään mukavan kokoinen korotus, eli vaikkapa klassiset neljä kertaa iso blindi – pöydästä riippuen pienempi tai suurempikin voi käydä. Jos joku tai jotkut ovat maksaneet edellä, korotetaan enemmän. Jos joku on korottanut edellä, kortit heitetään menemään, paitsi jos ne ovat aivan priimaluokkaa (isot parit, AK), jolloin niillä voi korottaa – sopiva korotus on 3-4 kertaa korottajan korotus tai all-in, jos korotus on lähes omien käytössä olevien rahojen kokoinen. Jos edellä on tehty enemmän kuin yksi korotus, voi heittää menemään kaiken KK:ta ja AA:ta lukuun ottamatta (sääntö, jota noudattamalla säästää paljon pelimerkkejä turnauksissakin). Jos joku julkeaa korottaa oman korotuksen perään, joutuu tekemään tilannekohtaisen arvion – kuka korotti, paljonko tämä korotti, mitä omassa kädessä on ja paljonko itsellä on rahaa. Näitä pyörittelemällä voi valita kahdesta mahdollisesta vaihtoehdosta, jotka ovat all-in ja fold.
Korotusten ja maksujen jälkeen nähtävästä flopista tavoitteena on saada vähintään kärkipari. Koska strategiassa pelataan todella tiukasti, on oma kärkipari tässä vaiheessa jakoa todennäköisesti paras käsi. Kärkiparin, yliparin ja muiden valmiiden käsien kanssa tehdään nyt kaikista no limit -korotuksista perinteisin, eli panostetaan potin verran. Jos joku korottaa edellä tai perässä, laitetaan all-in. Jos rahaa on käytössä vain hieman enemmän kuin sitä on potissa, laitetaan suoraan kaikki sisään. Jos peli etenee turniin, eikä kaikki ole vielä pelissä, työnnetään loputkin merkit keskelle. Tylyistä ohjeista huolimatta ihan laput silmillä ei tietenkään pidä pelata, vaan vaarallisen flopin (kolme peräkkäistä korttia, kolme korttia samaa maata, iso pari) osuessa kohdalle kannattaa edelleen käyttää omaa harkintaa sen ratkaisemiseen, miten agressiivisesti kannattaa edetä.
Homman nimi on varmasti selvä: kun jotain kunnollista tulee, on tarkoitus saada kaikki rahat keskelle. Tällä yksinkertaisella siirrolla on monta etua. Vaikeilla turnin ja riverin panostuskierroksilla ei esimerkiksi voi enää itse mokata, kun rahat ovat jo pelissä, mikä riisuu tehokkaasti aseet vaikkapa agressivisesti bluffaavalta vastustajalta, joka olisi halunnut tehdä roisin bluffin turnilta pöytään osuneen pelottavan kortin kanssa. Lisäksi vastustajat voivat joskus harvoin luopua paremmista käsistä all-inin luoman maksimaalisen paineen alla ja onhan all-in vieläpä tietysti ilmiselvin tapa maksimoida voittonsa.
Flopin jälkeiseen pelaamiseen strategian eri versioiden esittelijöillä on hieman eri näkökulmia siihen, mitä pitää tehdä, kun flopista paukahtaa kärkiparin tai paremman valmiin käden sijaan vahva vetokäsi. Osa alkaa nyt pelaamaan hieman vähemmän agressiivisesti tai ainakin laskeskelemaan vetokäden onnistumisen todennäköisyydet tarkasti. Osan mielestä tällainen hienostelu on ajanhukkaa ja suosittelevat pelaamaan nämäkin kädet kaasu pohjassa, eli laittamaan all-in värinvedoilla (saletti sellaisilla) ja päistä avoimilla suoranvedoilla. Tämän taktiikan suosijoiden mukaan kun miinustetaan epäsuotuisien tilanteiden (vastustaja maksaa, eikä väri tai suora onnistu) aiheuttamat kulut positiivisten (kaikki kippaavat tai väri tai suora onnistuu) tuomista tuloista, niin lopputulos on taloudellisesti plusmerkkinen. Jälkimmäinen näkökulma voi hyvinkin olla vähemmän roisi kuin äkkiseltään luulisi, sillä jos ajatellaan että kädessä on ässän korkuinen värinveto ja nenän edessä on yhtä paljon rahaa kuin potissa, saa pottikertoimekseen 2:1 kun laittaa all-in ja joku maksaa. Tällä pottikertoimella värinvedolla saa pitkällä tähtäimellä vähintään omansa pois.
Esimerkkijako tuplausstrategialla pelaamisesta:
Varhaisessa positiossa käteeni napsahtaa AK. Edellä istunut pelaaja foldaa, joten lyön pöytään 4xBB:n kokoinen panostuksen. Kaksi pelaajaa maksaa, toinen keskipositiosta, toinen isosta blindista. Floppi on sateenkaari K82 – sieltä tuli kärkipari aivan kuten pitikin. Iso blindi sököttää. Käytössäni on rahaa vain hieman enemmän kuin sitä on potissa, joten laitan all-in. Keskiposition pelaaja maksaa, iso blindi kippaa. Turn 3, river 6. Vastustaja näyttää 86 ja voittaa potin kahdella parilla. Strategia toimi tilanteessa kutakuinkin täydellisesti: olin ylivoimainen ennakkosuosikki yli kaksinkertaistamaan rahavarani. Sillä, että riverillä kävi ohraisesti, ei ole mitään väliä. Jos pöydästä löytyy vastustajia, jotka ovat halukkaita maksamaan 4xBB 86o:lla ja sen jälkeen vielä maksamaan all-in siirtoni keskiparilla, niin tilanne on loistava – ei muuta kuin lisää rahaa ja peliä jatkamaan.
Aivan lopuksi on tietysti syytä kertoa, mitä pitää tehdä, kun rahansa onnistuu tuplaamaan: silloin nostetaan kytkintä ja otetaan hatkat, eli poistutaan pöydästä. Näin varmistetaan, että ei tule epähuomiossa hävittyä voittojaan. Näin myös säästytään sen pohdiskelulta, miten strategiaa pitäisi säätää optimaalista summaa suuremmalla rahamäärällä pelaamista varten.
Alkupiste aloittelijoille
Yllä kuvattu strategia on suoraviivaisena ja yksinkertaisena hyvä lähtökohta aloittelijoille. Se ei vaadi juurikaan mitään erikoisosaamista, esimerkiksi vastustajien peliä ei tarvitse osata lukea mitenkään pilkulleen. Kaiken muun hyvän lisäksi tuplaamiseen perustuva strategia on hyvä lähtökohta oman pelin kehittämiselle. Kun vastustajien lukemisessa ja muissa taidoissa edistyy, voi aloituskäsivalikoimaa lähteä laajentamaan, ottamaan mukaan bluffeja ja muita uskaliaita liikkeitä, ehkä alkaa pelaamaan hieman suuremmalla rahamäärällä ja niin edelleen. Tietyn ajan kuluttua voikin huomata, että onkin siirtynyt karusta tuplausstrategiasta astetta tehokkaampaan omaan pelityyliin – ja jos näin käy, niin silloin on tullut otettua iso askel omalla pokeriuralla.
Lopuksi
En tiedä kuka yllä kuvatun strategian on keksinyt – liekö kukaan tietää -, mutta se on viime aikoina ollut kovasti tapetilla. Sitä on esitelty kansainvälisissä pokerilehdissä, Pyysing esitti siitä oman versionsa Pokerilehdessä ja se on jopa siirtynyt hold’emista muihin peleihin: tuoreessa Secrets of Professional Pot-Limit Omaha kirjassa Rolf Slotboom esittelee saman strategian Omaha-versiota. Strategian pääpiirteistä kannattaa siis olla tietoinen, vaikka sitä ei itse missään muodossa noudattaisikaan: näin tietää mitä mahdollisesti miettii se pelaaja, joka ilmestyy omaan no limit -pöytään minimioston kanssa.
Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.
13 Kommenttia
-
Ed Miller sitä tuskin keksi, mutta hän esitteli taktiikan Getting
Started in Hold’em -kirjassaan. Se oli tarkoitettu nimenomaan
aloittelijoille, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä syvien
stäkkien no limitissä. Taktiikan perusidea on, niin kuin itsekin kerroit, tehdä texas hold’emista kahden panostuskierroksen peli.Taktiikan ainoa mahdollinen ongelma on se, että välttämättä kukaan ei maksa isoja preflop-korotuksia tällaiselta short-stack -pelaajalta. Mutta kun itse tätä ihan huvikseni joskus kokeilin, niin tällaista ongelmaa ei ilmennyt juuri koskaan. Yhtä tai kahta poikkeusta lukuunottamatta joku aina maksoi ja tietysti tilanteessa, jossa limppaajia on jo valmiiksi enemmän mahdollisuus maksuun kasvaa entisestään.
Miller kyllä sanoo samaan hengenvetoon, että tässä mielessä limit on
robustimpi peli, koska kukaan aloittelija ei voi istua isojen panosten
limit-peliin pienellä stäkillä ja toivoa pärjäävänsä. Limitissä kun
niitä panostuskierroksia on väistämättä se neljä ja aloittelijalla ei ole mitään mahdollisuuksia pärjätä hyviä pelaajia vastaan.Taktiikkaa voisi tietysti rajoittaa kasvattamalla minimum buy-iniä, mutta en usko, että pokerisaitit tai live-pelien järjestäjät ihan heti siihen lähtevät. Rajoittaminen olisi kyllä siinä mielessä perusteltua, että vaikka kukin saa tietysti pelata niin kuin itse haluaa, niin tämmöinen short-stack -taktiikka sekoittaa liikaa syvien stäkkien _keskinäistä peliä_. Joku voi pedata hyvää tilannetta toista syvää stäkkiä vastaan ja väliin iskeekin pienen stäkin reissuttelija.
Sanotaan näin, että ymmärrän hyvin, että syvillä stäkeillä pelaavia ärsyttää tällaisella taktiikalla pelaavat.
-
Mites tätä taktiikkaa vastaan sitten suojaudutaan?
-
Short stack -häiriköt toimivat yleensä niin kaavamaisesti, että kunhan sisäistät tuon taktiikan, niin pystyt myös pelaamaan heitä vastaan oikein.
-
pokerin ideana on voittaa rahaa.Jos ja kun tietyissä pöydissä tämä strategia toimii ni ei vois vähempää kiinnostaa jonkun syvän stäkin valitus!
-
Ongelmahan on se, että jos pöydässä on 4 täydellä buy inillä ja 4 minimi buy inillä, niin minimi buy in pelaajat sanelee minkälaista pokeria pöydässä pelataan. Täydellä buy inillä pelaavat haluaisivat pelata hyvin erilaista pokeria keskenään, mutta se on todella hankalaa. Ei tunnu kovin järkevältä, että samaan pöytään laitetaan pelaajia, jotka haluavat pelata eri peliä. Pokerisivut voisivatkin avata pöytiä, joissa minimi buy in olisi esim. 50 Big blindia.
-
Kirjassa “Phil Gordon’s Little Green Book” esitellään hyvin samantapainen stragegia “Biggest Online Winner” (BOW) aliaksen taakse kätketyn tyypin pelityylinä. Kirjan kirjoittaja kuulemma tuntee tyypin, ja toteaa että BOW yksinkertaisesti tuhoaa $25/50 no-limit pöydät netissä.
Pelityylin idea on lyhykäisyydessään 1. halvalla pottiin mukaan, ja 2. reilu ylipanostus flopin jälkeen hyvillä vedoilla tai käsillä. Ja reilu ylipanostus tässä tarkoittaa usein all-inniä.
Gordon itse on kuulemma pärjännyt parhaiten BOWia vastaan pelatessaan pelaamalla isommilla rahoilla ennen floppia, ja toisaalta callaamalla mieluummin isoja vetoja kuin valmiita käsiä.
Kirjassa on jotain esimerkkejä yksittäistapauksista ja odotusarvoja Gordon vs BOW eri vastapelityyleillä.
-
Ainiin, ja esim. pokerihuoneessa on semmoinen “pocketing rule”, jonka mukaan uuteen pöytään liittyessä 120 minuutin sisällä edellisestä pelistä pitää buy-innata vähintään edellisessä pöydässä ollut määrä. Ellei tuota sääntöä pysty jotenkin ovelasti kiertämään, se vissiin estää minimirahoilla pelailun..
-
käsittääkseni pokerihuoneessa tuo sääntö koskee vain samaan pöytään takaisin paluuta ei eri pöytiä.
-
No oletettavasti, kun joku tälläistä strategiaa noudattaa, sopivat kortit eivät tule ihan joka jaossa ja kun sopivat pimeät kortit tulevat, niin vastaavasti sopiva floppi ei tule ihan joka jaossa. Kun tunnistat tälläista strategiaa noudattavan kaverin tulevan pöytään, niin silloinhan pystyt hyvin tarkkaan arvioimaan millä kädellä kaveri pelaa eli tiedät kaverin käden.
Pokerin peruslauseen mukaan voitat aina, kun pelaat sillä tavalla, jolla pelaisit jos tiedät vastustajan käden. Eli vaikka et voittaisi kyseistä pottia, mutta pelaat korttisi niinkuin pelaisit, kun tiedät kaverin käden, niin pelaat korttisi optimaalisesti ja voitat pitkässä juokussa. Edellyttäen, että osaat pelata korttisi optimaalisesti.
Luulen myös, että tämän taktiikan myötä moni pienen stackin kaveri ei välttämättä jaksa kärsivällisesti odottaa sopivia kortteja, jolla pelin voi pelata näin ja pelaavat sen huonommilla korteilla bluffaamalla. Jos pystyt sen haistamaan, niin todennäköisyys, että viet kaverin rahat kasvaa. Jos tämä olettamus bluffeista pitää paikkansa, niin silloin pöydän pelitapa lähestyy leikkiraha pöytien tapaa pelata jossa tietyt kaverin ovat herkästi all-in millä tahansa korteilla.
Tietysti, jos näitä yrittäjiä ilmestyy pöytään jatkuvasti tai on siellä useita kerrallaan, niin peli muuttuu ja ei ole aina mielyttävää pokeria, mutta silloin pitää hyödyntää olosuhteet ja muuttaa peliään vastustajan pelitapaan sopivaksi ja voittamaan rahaa tai epäsopivilla käsillä välttämään häviämästä. Jos ei pysty siihen, niin kannattaa etsiä jotain muuta.
-
Yllamainittua strategiaa kayttaen rahaa kilahtelee tasaseen tahtiin plusmerkkisesti. Itsea ei ainakaan haveta yhtaan, vaikka nain raha pulassa tuleekin “raiskattua” tata pelia. Rahan voittaminen kun nyt vain sattuu olemaan pelin paatekijoita. Joten vali,vali isot stakit…
-
Tämä on varmaan maailman huonoin strategia.
Miksi?
1. pelikäden saa joka 16 käsi eli about 3-4 kertaa tunnissa.2. Blindit syö stäkin aika nopeaa… minimihän on jotain 10BB ja 0.75BB menee joka kiekka.
3. Flop osuu kerran kolmesta
4. sulta varastetaan blindit käytännössä aina ja pienillä korotuksilla jos joku huomaa pelitavan
5. Koska flop osuu joka 3.s kerta ja 2 kertaa häviät sen 4BB niin eipä ole paljoa jälelllä kun flop osuu.
6. Osuman voitto todennäköisyys pitää olla tajuton, käytännössä minimissään joku käsi jossa sulla on AK ja kaverilla Ax ja flopilla on A eikä kummallakaan paria. ELi jotain 75% ja silti vaikka voitat niin kts. kohta 5. ja 2. eli et todellakaan tuplaa vaan pääset todennäköisemmin omille tai ehkä vähän voitolle.
7. Koska pelaat järjettömän tiukasti niin eipä tule katsojia korotuksille eikä varsinkaan preflop rereissuille jos ei kaverilla ole joku monsteri. Tiukat pelaajat on niin helppo huomata….”oho kukas tuo on? aijaa varmaan tiukka, näyttää istuneen puoli tuntia eikä oo ollu mukana juuri yhessäkään kädessä. Pitääpä pistää tämä QJ pihalle”
8. Syvien stäkien murhe jos ne pelaa yhtä tiukasti kuin tuo eli katsoo joka 15 käden on aika pieni… taistelu potista tapahtuu n kerran 5-6 tunnin sisällä(joka 256) käsi kyseistä kaveria vastaan joten ei se taida kauheasti haitata. Vaikka syvä stäki pelais 20% käsistä niin silti se kohtaa sankarimme pelikädellä vain joka 80 jaossa eli noin kerran 1½ tunnissa. Sankarimme tarkoitushan on tehdä tuplat ja kadota mahdollisimman pikaisesti. Ja vaikka jostain syystä häviää sankarille niin sehän ottaa ritolat ja jäljelle jää loput syvät stäkit ja nämä tuplailijat.
Tämä taktiikka siis ei tosiaan ole mitenkään erityinen, eikä varmaan paljoa sekoittele “syvien” stäkien peliä jos sitä pelaa noin tiukasti.
Kuulostaa hienolta taktiikalta, mutta ei toimi pätkääkään tosimaailmassa ei ainakaan pienissä pöydissä eikä varmaan isoissakaan, koska on matemaattisesti jo lähtökohdiltaan ihan anuksesta. Olen kokeillut pienessä pöydässä ja tukkaan tuli.
Ei muuta kuin oma pelityyli ja rutosti tuuria jos aikoo pienissä pöydissä pärjätä. Isoista en tiedä.
Nämä kirjojen kirjoittajat jotka jauhaa jotain 100/200 peliä normaalisti. Tuntuu useimmiten, että ne on käyny koittaan muutaman tunnin jotain pienempää pöytää niille eli 25/50 tai jopa 5/10 ja sitte suu vaahdossa selitetään paskaa. Ne kaverit harvoin nousee pienistä mikropöydistä pelaamalla isoihin pöytiin. Se on isipapan rahat joilla päästään alottaan jostain 25/50 tai 50/100 tasolta ja sitten tietty taitavimmat niistä pääsee sinne isoihin pöytiin.
Ja vaikka ne olis noussukki alhaalta niin tuskinpa muistavat kuinka vaikeaa se on tai millaset tasoerot on… tietty nykynen taso tuntuu aina niin paljon kovemmalta ja se taso jonka on jo suorittanu helpolta.
25/50 NL pöydän tuhoaminen tuolla taktiikalla on kyllä melkonen vitsi. Ensinnäki siellä on kavereilla (syvillä stäkeillä) 5-10K rahaa ja tällä “tuhoajalla” 0.5K ja jos se saa sen edes lähelle 1K niin ottaa ritolat ja vaikka voittaiski yhden potin niin se tuhoaa vastapuolelta 5-10% stäkistä. Ja kuten aiemmin yritin selittää niin matemaattisesti ja järjellä ajateltuna se tuhoutuva osio on tämä sankarimme.
-
Tuo matematiikka ei aivan täysin toimi.
Koska ainakin edistyneimmät shorttaajat ovat kykeneviä käyttämään myös c-bettiä flopilla, niin pelkästään shorttaajan pf-korotuksen maksaminen (varsinkin huonosta positiosta) jättää flopin osumisen ongelman useammin sen maksajan kiusaksi eikä suinkaan shorttaajan.C-bettiin taipuvaisen shorttaajan pf-korotuksen pelkkä maksaminen ei ole minun mielestäni kannattavaa oikeastaan millään kädellä. Jos maksaa esimerkiksi jollain keskisuurella/pienellä parilla ei saa implareita setin jahtaamiseen ja silloin joutuu flopilla shorttaajan c-betin jälkeen päättämään että haluaako pelata pelkällä parilla häntä vastaan.
Jos shorttaaja heittää noin potin kokoisen c-betin, hän käytännössä sitoutuu samalla pottiin ja silloin joudut pelaamaan koko hänen stäkistään esim. 99-kädellä. Sellaisella kädellä shorttaajan käsivalikoimaa vastaan pelaaminen on melkolailla break even -peliä ja minusta se ei ole välttämättä vaivan arvoista.Jos elettäisiin täydellisessä maailmassa, niin shorttaaja olisi tietenkin sellainen että hän sököttäisi ja kippaisi joka ikinen kerta kun floppi ei osu. Silloin olisi noilla pareillakin mahdollista jäädä hyvin voitolle. Mutta koska useimmat shorttaajat osaavat käyttää myös c-betin voimaa, niillä pelaaminen ei ole järin kannattavaa..
Jos aikoo shorttaajaa vastaan pelata, on oikeastaan parasta laittaa rahat keskelle jo ennen floppia.
22-TT:llä rahojen työntäminen keskelle on todennäköisyyksien valossa huono ratkaisu.
Jos shorttaajan käsivalikoima on AA,KK,QQ,JJ,AK,AQ,AJ, olet isoja A-käsiä vastaan vain hienoinen ennakkosuosikki, jonka lisäksi voitat vain 20% niistä kerroista kun hänellä on isompi pari.Muutama muu esimerkki:
Jos sinulla on AQ, olet selkeässä johdossa ainoastaan AJ-kättä vastaan.
AK:lla olet pahasti jäljessä vain AA ja KK käsiä vastaan.
QQ:lla olet selkeässä johdossa yli 50% todennäköisyydellä.Eli minun mielestäni paras taktiikka shorttaajaa vastaan on mennä all-in ennen floppia AA,KK,AK ja QQ -käsillä ja kipata suosiolla kaikki muut.
Shorttaajat eivät sinällään muuten häiritse, mutta heitä kun tahtoo olla yleensä vähintään puolet pöytien pelaajistosta, niin se hillitsee tehokkaasti rahan saantia. Sen takia yleensä yritänkin etsiä sellaisia pöytiä missä näitä häiriköitä ei ole liikaa.
Onneksi ainakin ipokerille on ilmestynyt “full stack” -pöytiä johon näillä kavereilla ei ole asiaa..
Tämä taktiikka on jo aivan liian suosittu. V*tuttaa suunnattomasti kun kaikki pöydät on täynnä näitä min. buy in nittejä.