Sittarit – osa 1: Johdanto

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Nettipokeri mahdollistaa pelaajamäärillään kaikenlaisen mielenkiintoisen pelailun, joka ei tavallisella kasinolla oikein onnistu. Yksi näistä netille ominaisista pelimuodoista on sit’n’go -turnaukset, joita pokerisivut ovat pullollaan. Tässä aiheeseen pieni johdanto, joka saa tällä viikolla syvällisempää jatkoa.

Istu ja mene?

Sit’n’go-turnaukset, eli tuttavallisemmin sittarit, ovat pokeriturnauksia, jotka alkavat välittömästi kun pöytään on istahtanut toivottu määrä pelaajia. Kuten tästä kuvauksesta voi jo arvata, sittarit ovat huomattavasti pienempiä kuin tavalliset pokeriturnaukset, joissa voi olla satoja tai tuhansia pelaajia. Useimmat pelatut sittarit ovat yhden pöydän ja kymmenen hengen turnauksia. Tällaisten tavallisten single table -turnausten lisäksi tarjolla on myös suurempia, muutaman kymmenen hengen multi table -sittareita ja pienempiä viiden tai kuuden hengen short handed single table -turnauksia. Pelinä sittareissa on lähes aina no limit texas hold’em.

Sittareiden voittojen jakautuminen vaihtelee hieman sivustolta toiselle, mutta useimmiten voittaja kuittaa puolet kokonaispotista, jonka koko riippuu pelaajien määrästä ja buy-inin koosta. Buy-in on ilmoitettu muodossa x+y, josta x menee pottiin ja y turnauksen järjestäjälle.

Turnausten kesto vaihtelee pelaajamäärien mukaan, mutta yleensä ottaen sittarit eivät pitkin kestä. Siinä missä suuremmat pokeritunaukset voivat viedä koko illan (ja vievätkin), pystyy sittareita pelaamaan useamman illassa, vaikka aika olisikin kortilla. Sittareiden nopeutta korostaa entisestään se, että sokkopanosten taso nousee niissä usein varsin rivakkaa vauhtia. Tarjolla on myös aivan erityisen nopeita turnauksia, jotka pokerisivut merkitsevät jollain nopeutta kuvaavalla ilmaisulla tyyliin “turbo”, “extreme turbo” tai “speed”.

Old school vs. new school

Sit’n’go-turnaukset ovat siitä mielenkiintoisia, että osa vanhan koulukunnan pokerinpelaajista todella inhoaa niitä. Tällaiset pelaajat, joiden taidot ovat ajalta jolloin internet kuulosti scifi-kirjailijan kuumeisen mielikuvituksen tuotokselta, pitävät netin sittareita liian tuuripainotteisina eivätkä ole tyytyväisiä niiden rake-rakenteeseen. Uuden sukupolven ammattilaiset nauravat tällaisille väitteille koko matkan pankkiin – joka uudella urheiluautolla ei kovin kauaa kestä.

Vanhan koulukunnan miesten ja naisten murina on ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että old-school pelaajat tuppaavat pelaamaan yleensä varovaisemmin kuin nykyiset nettiammattilaiset. Nopeatempoiset sittarit puolestaan ovat juuri se pelimuoto, joka parhaiten palkitsee oikea-aikaisen riskinoton ja erittäin agressiivisen pelaamisen. Nämä seikat saavat sit’n’got näyttämään varovaisen pelaajan mielestä tuurittelulta.

Todellisuudessa sittareista on tuuri yhtä kaukana kuin muustakin pokerista. Toki jos sittareita katsotaan yksittäisinä turnauksina, niin tuurilla on merkitystä: hyväkin pelaaja voi hävitä puoli tusinaa turnausta peräkkäin, kun pakka on erityisen yhteistyökyvyttömällä tuulella. Pidemmän ajan – kuukausien tai satojen turnausten – näkökulmasta tuurin osuus kuitenkin kutistuu merkityksettömäksi ja taito ratkaisee tuloksen. Sittareihin keskittyvät ammattilaiset voivatkin melkoisella tarkkuudella todeta, että yksi sittareihin sijoitettu dollari tulee vähintään puolitoistakertaisena takaisin. 1,5 kertainen palautus tarkoittaa sitä, että ahkerasti pelaamalla osaavan pelaajan pankkitili turpoaa kuin taitavan leipurin pullataikina.

Missä?

Sittarit ovat varsin suosittuja ja kuuluvat kaikkien itseään kunnioittavien pokerisivujen ohjelmistoon. Suuremmilla sivuilla pelaillessa sittareiden käynnistymistä ei tarvitsekaan kauaa odotella, vaan vaikkapa kymmenen hengen turnauksen paikat täyttyvät rivakkaa vauhtia.

Erityisen suosittuja sittarit ovat Prima-pokeriverkon sivustoilla, kuten Gnufissa. Yksi keskeinen syy suosioon on arvatenkin se, Prima-saiteilla sittareita pääsee kokeilemaan halvalla. Siinä missä Party Pokerin halvinkin sittari maksaa 6$, alkaa Priman sittarien hinnat yhdestä taalasta.

On varsin ymmärrettävää, että sittareista kiinnostunut hyppää puuhaan mukaan aloittamalla halvimmista turnauksista – kuuden dollarin satsaus kokemuksen keräämiseen voi joillekin olla liikaa, jolloin hinta ratkaisee: neljän Partyn sittarin hinnalla voi Primassa samalla rahalla pelata jopa yli parikymmentä turnausta jos huvittaa. Halvemmissa sittareissa mahdolliset voitot ovat toki pienemmät, mutta niin ovat riskitkin. Se taas voi olla ihan tervettä, sillä sittareissa hutiloimalla – ja jokainen aloittelija hutiloi taatusti ainakin silloin tällöin – niistä lentää pihalle varsin vauhdikkaasti.

Lopuksi

Yllä olevasta saa toivottavasti jonkinlaisen kuvan siitä, mitä sit’n’go -turnaukset oikein ovat. Tärkein, eli miten niissä pärjätään on kuitenkin vielä kertomatta. Tämä aihe on vuorossa keskiviikkona, jolloin Prima-teemaviikko jatkuu sit’n’go -strategioihin perehtymisellä. Tämä on tavallistakin mielenkiintoisempi aihe taktiikkajutulle, sillä sittareissa voi käyttää ainakin kahta erilaista strategiaa, jotka – erikoista kyllä – ovat tietyiltä osin lähes täysin päinvastaiset.

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.