Semi-bluffi, osa 1: hyökkäys

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Vaikka (täälläkin) aina paasataan, että nettipokeri innoittaa pelaajat tekemään liikaa kikkasiirtoja, ei noiden mystisten kikkasiirtojen osaamisessa ole mitään pahaa, jos niitä vain malttaa käyttää tarpeeksi harvoin ja kun niihin on oikeasti aihetta. Tässä hengessä tänään esittelyssä on semi-bluffi, tuo kaikkien tehokkaiden siirtojen äiti.

Bluffaamisen lajit

Bluffaamisen voi pokerissa määritellä siten, että bluffi on korotus, jonka tarkoituksena on voittaa potti korteilla jotka eivät ole jaon parhaat. Sopivan kokoisella korotuksella yritetään siis saada muut foldaamaan ja voittaa potti prutkuilla lapuilla.

Bluffi voidaan jakaa edelleen kahteen alalajiin, puhtaaseen bluffiin ja semi-bluffiin.

Puhtaan bluffin tekevällä pelaajalla ei ole enää mitään toivoa parantaa kättään jaon parhaaksi, vaan ainoa toivo potin voittamiseen on, että muut todellakin luovuttavat korotuksen edessä. Esimerkiksi pelaaja, joka hold’emissä korottaa viimeisen yhteisen kortin jälkeen olemattomalla kädellä, tekee puhtaan bluffin – hänen kätensä ei voi enää parantua jaon parhaaksi siitä yksinkertaisesta syystä, että kaikki kortit on jo jaettu.

Semi-bluffissa taas korotetaan kädellä, joka ei ole jaon paras, mutta joka voi vielä sellaiseksi parantua. Semi-bluffaava pelaaja siis toivoo, että voittaa potin heti, mutta tietää olevansa yhä kisassa mukana, vaikka yksi tai useampi vastustaja maksaisikin. Tyypillinen esimerkki semi-bluffista on neljän suoralla korottaminen: edes päistä avoin suora ei ole vielä minkään arvoinen, mutta vaikka yksi tai useampi vastustaja maksaisikin, voi se vielä sellaiseksi muuttua seuraavan kortin myötä.

Semi-bluffin tehokkuudesta ja position merkityksestä

Semi-bluffi on monissa tilanteissa lähes pirullisen tehokas ase. Sen avulla avulla on mukava kyykyttää liian tiukasti pelaavia vastustajia ja sitä on usein lähes pakko käyttää turnauksissa, jos haluaa kestää nousevien blindien tahdissa.

Se, miksi semi-bluffi on niin tehokas kuin on, selviää parhaiten kun tutkaillaan sitä, miksi huonosta positiosta kannattaa semi-bluffata herkemmin kuin hyvästä. Tutkitaanpa siis tilannetta, jossa esimerkkipelaajallamme on flopin jälkeen päistä avoin suoranveto yhtä vastustajaa vastaan epäedullisesta positiosta.

Esimerkkipelaajamme sököttää suoranvedollaan. Sökötyksen jälkeen vastustaja joko myös sököttää, tai jos tämä on vähänkin agressiivinen ja osaava pelaaja, korottaa. Jos vastustajakin sököttää, tulos on ilmainen kortti, mikä olisi varsin mukavaa. Jos vastustaja kuitenkin korottaa, on tilanne kinkkinen: käytännössä edessä on joko maksu tai foldaaminen. Näistä vaihtoehdoista jälkimmäinen on aina ok, edellinen jos pottikertoimet ovat sopivaa luokkaa.

Mitäpä jos esimerkkipelaajamme kuitenkin korottaisi? Edellisessä tilanteessa vastustajalla oli edessään kaksi vaihtoehtoa: sökötys ja korotus. Nyt vastustajalla onkin kolme vaihtoehtoa: foldaaminen, maksu ja korotus. Näistä vaihtoehdoista jokainen on esimerkkipelaajamme vinkkelistä suotuisa:

• Jos vastustaja foldaa, potin voittaa heti. Sököttämällä koko vaihtoehtoa ei ollut olemassa, semi-bluffilla tämä sen sijaan ei ole mitenkään harvinainen tapahtuma.
• Jos vastustaja maksaa, pääsee katsomaan seuraavan kortin, joka voi tehdä omasta kädestä voittajan. Se, että itse korottaa ja vastustaja maksaa, on selkeästi parempi vaihtoehto kuin se, että vastustaja korottaa ja itse maksaa. Homman tapahtuessa näin päin saa jotain infoa siitä, millainen käsi vastustajalla on.
• Jos vastustaja vielä korottaa, on tilanteesta helppo vetää omat johtopäätökset: vastassa on todennäköisesti erinomainen käsi, jos vastustaja ei ole tunnettu huikean agressiivisena sekopäänä.

Kun yllä kuvatut semi-bluffin plussa lasketaan yhteen, on selvää, että jos huonossa positiossa omaa maksamisen arvoiset kortit, kannattaakin itse korottaa.

Jos yllä olevaa kuviota ajatellaan laajemmin, voidaan päätellä kaikki semi-bluffin hyödyt. Yllä on jo mainittu jo mainittu se, että semi-bluffilla potin voi voittaa saman tien ja että semi-bluffilla saa vastustajan kädestä voi saada tietoa. Ei kannata myöskään väheksyä sitä, että semi-bluffikorotus naamioi oman käden tehokkaasti: riverillä vastustajaa ei paljon naurata, kun tämä on tulkinnut flopin jälkeisestä korotuksestasi että sinulla on pari, kun todellisuudessa sinulla olikin suoran veto, joka myöhemmin onnistui.

Erityisesti David Sklansky korostaa, että semi-bluffilla on vielä yksi etu: sillä saa usein ilmaisia kortteja. Pokerissa käy herkästi niin että muut pelaajat passaavat vuoron aiemmin korottaneelle, odottaen tämän korottavan jälleen. Jos oma positio on hyvä, voi nyt itsekin passata, jolloin pääsee näkemään ilmaisen kortin.

Jäitä hattuun

Kuten yltä selviää, on semi-bluffista on kaikenlaista etua, etuuksista suurimman tietysti ollessa, että semi-bluffilla potin voi voittaa heti. Kuten mistään kikkapelistä, ei semi-bluffistakan pidä kuitenkaan innostua liikaa – raja semi-bluffaamisen ja täysin järjettömän rahan peliin syytämisen välillä kun on pirun helppo ylittää.

Ensinnäkin semi-bluffin käyttöä täytyy jotenkin vaihdella. Samanlaisessa tilanteessa ei aina kannata toimia samalla tavalla varsinkaan turnauksissa. Rahapelien alimmilla tasoilla vastustajat osaavat tuskin lukea edes Aapista, toisista pelaajista nyt puhumattakaan, mutta turnauksissa samassa pöydässä on jo alussa todennäköisesti vähintäänkin pari hyvää pelaajaa. Heitä silmällä pitäen kannattaa vaihdella tilanteita joissa semi-bluffaa ja joissa ei.

Toisekseen semi-bluffin käyttö vaatii ehdottomasti taitoa lukea vastustajia. Esimerkiksi erittäin tiukkaa pelaajaa vastaan on ilmiselvästi aika turha lähteä semi-bluffaamaan, kun flopissa pöytään on lävähtänyt ässä. Vastustaja kyllä korottaa reilusti takaisin omalla AK:llaan, jolloin semi-bluffiin käytetyt rahat menivät käytännössä hukkaan, kun omasta kädestä on pakko luopua. Vastaavasti kaiken maksaavaa pelaajaa on vaikea semi-bluffata ulos potista – tällaista pelaajaa vastaan kannattaakin ennemmin odotella käden valmistumista.

Semi-bluffaaminen on myös sitä riskialttiimpi siirto, mitä enemmän jaossa on vastustajia yhä mukana. Yhden pelaajan tiputtaminen ei ole mikään kummoinen uroteko, mutta useampaa pelaajaa vastaan korottelu onkin jo kinkkisempi juttu. Jos jaossa on mukana monia pelaajia, voi olla parempi yrittää hakea ilmaista (tai vähintäänkin halpaa) korttia, kuin yrittää pudottaa koko lössiä pihalle – jollain kun kuitenkin on todennäköisesti jo jonkinlainen valmis käsi, jonka perusteella maksavat korotuksesi.

Miten paljon korottaa?

Miten paljon semi-bluffilla sitten oikein tulisi korottaa? Oikea vastaus on tarpeeksi, mutta ei yhtään enempää.

Oikea summa on siis niin paljon, että se laittaa vastapelaajan miettimään, mutta ei yhtään enempää. Liian pieni korotus maksetaan automaattisesti, kun taas liian suuri korotus voi koitua itselle kohtalokkaaksi, varsinkin jos semi-bluffin on tehnyt tilanteessa jossa omalla kädellä on vain vähän outteja.

Jos summan haluaa laskea oikein viimeisen päälle, tarvitaan pokerimatematiikkaa, jossa täytyy huomioida ainakin:
a) millä todennäköisyydellä vastustaja foldaa korotuksen edessä
b) oman käden paranemismahdollisuudet
ja
c) paljonko vastustajalta saa lypsettyä lisää, jos oma käsi onnistuu.

Koko laskemisprosessi on kohtuullisen simppeli mutta pitkä, joten skippaan sen nyt tässä kylmästi. Semi-bluffaamista aloittelevan kannattaakin matematiikan sijaan keskittyä pohtimaan sitä, millaisen korotuksen edessä itse foldaisi ja minkä kokoisen korotuksen tekisi, jos oikeasti omaisi sen käden jonka bluffatessaan esittää omaavan. Sopiva summa löytyy näitä kahta lukua päässään pyörittelemällä ja liioittelua varomalla.

Lopuksi

Kuten aina, semi-bluffin tapaisia kikkavitosia kannattaa harjoitella rahapelejä mieluummin turnauksissa. Jos puuha menee pahasti puihin, on pienentynyt stäkki aika paljon mukavampi vaihtoehto kuin ilkeä lovi pelitilillä.

Tässä ensimmäisessä osassa keskityttiin semi-bluffin tekemiseen itse. Ensi viikolla tsiigataan, miten semi-bluffia vastaan oikein puolustetaan – se kun ei ole niin helppoa kuin luulisi…

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.