Pornoa, petoksia ja pokeria – Ray:n yhteistyökumppanin Playtechin värikäs historia

Ray valitsi tulevan nettikasinonsa peliohjelmiston toimittajaksi Playtechin. Alkujaan israelilainen Playtech on jopa rahapelialan mittapuulla värikäs yhtiö, jonka perustaja ja suurin omistaja on tuomittu talousrikollinen ja jonka historiasta löytyy niin pornoa kuin petoksiakin. Tässä Playtechin vauhdikas historia.

(Huom: Tässä ovat vain faktat. Playtechiin ja sen perustajaan liittyvien huhujen ja väitettyjen väärinkäytösten ottaminen mukaan tekisi tarinasta vielä huomattavasti värikkäämmän.)

Teddy Sagi – rikkauksiin vaikka väkisin

Teddy Sagi huippumallinsa kanssa

Playtech-peliyhtiön perustaja Teddy Sagi syntyi 1972 israelilaiseen sukuun, jonka epäiltiin tuolloin (ja epäillään yhä) olevan läheisissä yhteyksissä järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Se ainakin on varmaa, että perheellä on pitkä lista rötöksiä nimissään.

Sagin isä junaili 80-luvulla itsensä vankilaan tehtailemalla kiinteistöpetoksia Israelin tulevan valtiovarainministerin kanssa. Teddyn velipuoli, taparikollinen Ronen Sagi puolestaan hankki itselleen pitkän tuomion tekemällä palkkamurhan 1984. Ronen pääsi vankilasta 2000-luvulla ja työskentelee nykyisin Playtechin tytäryhtiö Techplayssa.

Teddy itse pääsi vauhtiin 1990-luvun alkupuolella, jolloin hän sijoituskonsulttina toimiessaan päätti tehdä ns. pump & dump -osakepetoksen.

Teddy Sagi ja hänen rikostoverinsa Arie Adler ostivat omilla rahoillaan suuria määriä halpoja osakkeita. Tämän jälkeen kaksikko houkutteli kuusi Israel Discount Bankin työntekijää, mm. varainhoitajia ja pankin varatoimitusjohtajan, ostamaan samoja osakkeita asiakkaidensa varoilla. Kun osakkeiden kurssi nousi tarpeeksi, Sagi ja Adler myivät osakkeet ja voitot jaettiin tasan kaikkien kahdeksan petokseen osallistuneen kesken. Myynnin myötä osakkeen kurssi romahti ja Discount Bankin asiakkaat kokivat jättitappiot.

Israel Discount Bank on yksi Israelin kolmesta suurimmasta pankista. Kun petosrinki jäi kiinni 1994, aiheutti se koko Israelin pankkimaailmaa ravistelleen kohun ja tarkasti seuratun oikeudenkäynnin. Oikeudenkäynnissä Sagi myönsi rikoksen, mutta väitti nuoren ikänsä (23 vuotta) takia olleen muiden johdateltavissa. Tuomari ei uskonut Sagin puolustusta, vaan tuomitsi Sagin petoksesta, lahjonnasta ja rikollisesta salaliitosta kahden vuoden tuomioon, josta 9 kuukautta ehdottomana. Muut salaliittolaiset saivat 3-6 vuoden vankeustuomiot.

Vankilan jälkeen

Lusittuaan tuomionsa Sagi mietti, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Raha kelpasi edelleen, mutta vankilaan ei enää huvittaisi mennä.

Sagin kotikaupunki Tel Aviv on yksi maailman teknologiateollisuuden keskuksista, jossa mm. Microsoft ja Intel tekevät merkittävän osan tutkimustyöstään. Juuri kun Sagi vapautui vankilasta 1990-luvun lopun lähestyessä, oli kaupungissa menossa ennen näkemätön nettibuumi.

Jättifirmojen vanavedessä kaupunkiin oli perustettu nettifirmoja lähes alalle kuin alalle. Yksi kuumimmista oli rahapeliyhtiö nimeltä 888, jonka joukko israelilaisia lääkäreitä oli perustanut saatuaan idean nettikasinon perustamiseen uhkapelimessuilla Las Vegasissa.

888:n alku oli ollut hankala, mutta onni potkaisi konkurssin partaalla virunutta firmaa ainutlaatuisella tavalla: Yahoo, joka oli ennen Googlea Yhdysvaltojen suosituin nettisivu, näytti järjestelmään osuneen bugin seurauksena päivän ajan vain 888:n mainoksia. Lady Fortunan avustamana 888 kasvoi hujauksessa pikkutekijästä netin ensimmäiseksi todelliseksi rahapelijättiläiseksi.

Sagi näki 888:n menestyksen myötä rahapelialalla potentiaalia ja sai elämänsä parhaan idean: ohjelmistojen lisensoinnin. Tuohon aikaan rahapelisivustot tuottivat peliohjelmistonsa itse, mutta Sagin mielestä fiksumpaa olisi ollut vuokrata kasinopelit peliohjelmistojen kehittämiseen erikoistuneelta firmalta.

Sagilla ei vielä tässä vaiheessa kuitenkaan ollut mielessä oma ohjelmistofirma. Sen sijaan hän esitteli lisensointi-ideansa 888:lle: Sagi ehdotti, että 888 lisensoisi ohjelmistonsa hänelle, hän perustaisi oman nettikasinon ja maksaisi ohjelmiston käytöstä korvauksia 888:lle.

888:aa on toimintavuosiensa aikana syytetty lukemattomia kertoja väärinkäytöksistä ja epäeettisestä toiminnasta, mutta jopa sille idea liittoutumisesta vasta vankilasta vapautuneen talousrikollisen kanssa oli vähän liikaa. 888:n vastaus Sagille oli kiitos, mutta ei kiitos. 888:n arkuus osoittautui lopulta Sagin elämän suurimmaksi onnenpotkuksi.

Pornolla uuteen nousuun

Saatuaan kielteisen vastauksen 888:lta Sagi unohti hetkeksi uhkapelit ja löysi toisen nousuliidossa olleen nettialan: pornon.

Jacob Maimon oli 1994 perustanut Unlimited9-nimisen nettipornoyhtiön yhdessä kolmen muun sijoittajan kanssa. Yhdysvaltalaisen firman suurin saavutus oli maksujärjestelmä, jonka avulla pornonnälkäiset asiakkaat pystyivät käyttämään luottokorttiaan helposti netissä. Järjestelmä oli myös poikkeuksellisen halpa, sitä käyttämällä Unlimited9 säästi miljoonia dollareita vuodessa perinteisiin maksujärjestelmiin verrattuna.

Teddy Sagi törmäsi Unlimited9:ään isänsä kanssa pornomessuilla Las Vegasissa. Sagi vakuuttui yhtiön kannattavuudesta ja halusi ostaa siitä osuuden. Aluksi Unlimited9:ssä ei lämmetty ajatukselle, mutta lopulta Sagi sai ostettua yhden neljästä omistajasta ulos lupaamalla lopuille, että hän tekisi yhtiöstä pörssikelpoisen. Näin ei tietenkään tapahtunut, vaan Sagi lähes tuhosi yhtiön suljettuaan ensin muut omistajat sen toiminnan ulkopuolelle.

Syy Sagin erikoiseen käytökseen oli Unlimited9:n kehittämässä maksujärjestelmässä. Sujuvasti toimivat rahansiirrot, erityisesti edullisesti ja varmasti toimivat luottokorttimaksut, ovat nettifirmoille ja aivan erityisesti rahapeliyhtiöille elintärkeitä.

Sagi muisti toimivan maksujärjestelmän tärkeyden ajoilta, jolloin oli kiinnostunut nettipeleistä ja ymmärsi, että Unlimited9:n kehittämä maksujärjestelmä oli todellinen kultakimpale. Maksujärjestelmän kaappaus onnistui lopulta täydellisesti, kun sen omistus siirrettiin Sagin ja Unlimited9:stä osan omistaneen Elad Cohenin perustamaan IPS Billing -yhtiöön.

Sagin suorittama härski kaappaus poiki jättimäisen riidan, eikä oikeudenkäynneiltä vältytty. Tapaus on sen verran monimutkainen, että sitä puidaan oikeudessa yhä, yli 10 vuotta alkuperäisten tapahtumien jälkeen. Israelin oikeus haluaisi mm. kuulla Sagin kanssa kaappaukseen osallistunutta Elad Cohenia, mutta tämä katosi kuin tuhka tuuleen myytyään ensin osuutensa Playtechistä 90 miljoonalla dollarilla.

Playtech syntyy

Saatuaan pornofirman jäljiltä haltuunsa toimivan maksujärjestelmän ja paljon muuta tarpeellista nettiteknologiaa, perusti Sagi muutaman vähemmistöosakkaan kanssa kaappaamansa teknologian varaan peliyhtiön, joka sai nimekseen Playtech.

Kun maksujärjestelmän myötä tärkein palikka oli hallussa, sujui loppu helposti: pullollaan ohjelmistofirmoja olevasta Tel Avivista löytyi osaavaa henkilöstöä peliohjelmiston suunnitteluun ja koodaamisen. Kun ohjelmisto oli valmis, Playtech aloitti toimintansa pyörittämällä aluksi omia nettikasinoita.

Alkumenestyksen jälkeen Sagi palasi omaan kuningasideaansa, lisensointiin. 2000-luvun puoliväliin mennessä peliohjelmistoista, aivan erityisesti suosituksi nousseen nettipokerin peliohjelmistoista, oli kehittynyt niin monimutkaisia, että nettiin haluavien pelifirmojen oli erittäin vaikea kehittää kilpailukykyistä ohjelmistoa itse. Tässä apuun astui Playtech, joka lisensoi ohjelmistonsa monille netin merkittävimmistä pelisivuista.

Lopulta ohjelmiston lisensoiminen osoittautui niin tuottoisaksi, että Playtech luopui omista nettikasinoistaan. Tämä teki yhtiön markkinoimisen sijoittajille ja yhteistyökumppaneille helpommaksi, sillä pelkkään ohjelmistotuotantoon keskittyminen teki siitä paremman yhteistyökumppanin pelifirmoille ja turvallisemman sijoituskohteen sijoittajille.

Kun Playtech sai leikattua irti firmasta sen sijoittajia karkottavat piirteet, yhtiö oli valmis pörssiin vuonna 2006. Playtechin pörssilistautuminen sujui hyvin ja vuosien saatossa Sagi on osakkeitaan myymällä ansainnut reilut puoli miljardia dollaria. Sagilla on yhä hallussaan yhtiöstä n. 40%, joten tuo prosentti Ray:n ja suomalaisten Playtechille tuottamista voitoista menee Sagin kirstuun.

Menestyksestä huolimatta lukemattomat negatiiviset huhut seuraavat yhtiötä tiiviisti. Eräs keskeisimmistä huhuista on, että Playtech ei ole todellisuudessa luopunut omasta kasinotoiminnasta, vaan se jatkaa nettikasinoiden pyörittämistä monimutkaisilla yhtiöjärjestelyillä peiteltynä. Jos näin on, se on melkoisen likaista toimintaa, sillä Playtechiltä ohjelmistonsa hankkineet pelifirmat tuskin haluavat kilpailla ohjelmiston toimittajaa vastaan. Kuten monet muutkin Playtechiin liittyvät huhut, tämäkin on vahvistamaton, mutta uhkapelialalla toimivien mukaan “tottahan se on ja kaikki sen tietää”.

Huhut ovat huhuja, mutta faktat ovat faktoja. Playtech ei ole ikinä ollut tunnettu korkeasta moraalistaan: sen johtokunnan jäsenistä Thomas Hall on pääomistajan tapaan tuomittu talousrikollinen ja Ray:n lisäksi Playtechin asiakkaisiin kuuluu mm. Kiinan kommunistisen puolueen nuorisojaosto.

Erikoinen valinta

Playtechin valinta Ray:n pelisivuston ohjelmistotoimittajaksi oli vähintäänkin yllättävää. Millekään muulle kansalliselle peliyhtiölle Playtech ei ole kelvannut, kun vaihtoehtona ovat olleet tutut ja turvalliset pohjoismaiset peliyhtiöt.

Nähtäväksi jää, miten sujuu veroparatiisi Neitsytsaarille rekisteröidyn Playtechin ja näennäisen vastuullisen Ray:n yhteiselo. Ray ilmoittamat arvot ovat “luotettavuus, asiakaslähtöisyys, toiminnallinen tehokkuus ja ihmisen arvostaminen”, kun taas Playtechin viralliset arvot ovat “laatu ja voiton tekeminen”. Siinäpä partnerit.

Loppuhuomautukset, lähteet ja kiitokset

Lähteitä:
Suomalaisten pelialan työntekijöiden / asiantuntijoiden haastattelut
Israelilaisten pelialan työntekijöiden / asiantuntijoiden haastattelut
Isa.gov.il (pdf)
The Marker 1
The Marker 2
Times (Thomas Hallin talousrikokset)
The Register (Playtech ja Kiinan kommunistisen puolueen nuorisojaosto)

Erikoista: Sekä Teddy Sagi että osakepetoksen rikoskumppani Arie Adler mahtuvat Israelin 30 rikkaimman ihmisen listalle. Muut petokseen osallistuneet elävät köyhyysrajan alla.

Kiitokset: Kiitos haastateltaville ja kääntäjälle heprea-suomi -käännöksistä.