Puolustuslyönti

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Jos pokeria osaisi pelata täydellisesti, tietäisi jaossa aina varmasti mikä on tilanne. Nettipokeri on kuitenkin haastavaa puuhaa, eikä läheskään aina ole täyttä varmuutta siitä, mitä lappuja vastustajan kädestä löytyy. Näissä tilanteissa pelaaminen on oma taitolajinsa, jossa voi auttaa vanha kunnon puolustuslyönti.

Puolustuslyönti

No limit -pokeripelit, joista pelatuin tietysti on no limit hold’em, tarjoavat hyvin kinkkisiä tilanteita pohdittaviksi. Yksi kiusallisista tilanteista syntyy, kun viimeisellä panostuskierroksella ei oikein tiedä onko johdossa vai ei. Limiittipelissä tilanteessa voisi tyytyä maksamaan, mutta no limitissä ongelma on monimutkaisempi, sillä vastustaja saattaa panostaa sen verran, ettei maksaminen ole käytännössä mahdollista. Täytyisi siis keksiä jokin keino, jolla selvittää käsien vahvuus mahdollisimman halvalla. Tuo keino on puolustuslyönti, jota tarvitaan aina silloin tällöin varsinkin huonosta positiosta pelattaessa.

Puolustuslyönnin koko kuvio aukeaa parhaiten esimerkistä:
Pelaat no limit hold’em -turnauksen alkupuolikasta. Vastustaja, jota et pidä erityisen taitavana, tekee pienen korotuksen keskipositiosta ja pieni blindi maksaa. Isossa blindissa kädestäsi löytyy 98s, joten maksat. Floppi on 932 sateenkaari. Sinulla on kärkipari, joten panostat. Alkuperäinen korottaja maksaa, pieni blindi kippaa. Turnilla tilanne mutkistuu, kun pöytään osuu ässä. Mielestäsi vastustaja on juuri sellainen pelaaja, joka roikkuu jaoissa melkein millä tahansa – myös pelkillä ylikorteilla ja varsinkin ässällä. Sökötät ja vastustajasikin sököttää. River ei auta tilannetta, sillä pöytään osuu akka.

Mitä nyt pitäisi tehdä? Potti ei ole valtaisa, mutta kuitenkin sitä kokoluokkaa, että se olisi mukava voittaa. Toisaalta kuitenkaan oman käden vahvuudesta ei ole tarkkaa kuvaa: se voi olla vastustajan kättä parempi tai sitten ei. Jako siis pitäisi saada showdowniin mahdollisimman edullisesti. Sököttäminen ei tätä tavoitetta auta, sillä tällöin vastustaja panostaa varmasti: Jos isot kortit osuivat, tekee vastustaja arvolyönnin. Jos ne menivät ohi, vastustaja bluffaa – hitaampikin vihulainen ymmärtää kyllä bluffata kahden sökötyksen perään. Kovin suurta panostusta ei tee mieli maksaa, joten tämä vaihtoehto ei houkuta.

Sen sijaan, että antaisi vastustajalle ratkaisun avaimet, kannattaa tarttua toimeen ja ITSE panostaa täydellisestä epävarmuudesta huolimatta. Panostuksen koko kannattaa pitää hyvin vaatimattomana. Jos vastustajalla on huonompi käsi (esimerkiksi pienehkö taskupari) hän joko kippaa tai itsekin isoja kortteja pelänneenä maksaa helpottuneena. Jos vastustajalla on kunnon käsi, hän lyö lisää, jolloin voi itse kipata.

Olipa itse johdossa tai ei, saa riverin puolustuslyönnillä tilanteen selville edullisesti. Jos vastustaja on johdossa, ei riverillä panostamalla tule tehtyä kuin tuon pienehkön panostuksen kokoinen virhe. Jos vastustaja onkin tappiolla, ja tälle antaa avaimet käteen voittaa koko potti bluffilla, tulee tehtyä huomattavasti kalliimpi, koko potin kokoinen virhe.

Lopuksi

Puolustuslyönnin idea ei ole mitenkään monimutkainen, eikä aihetta varmasti olekaan tarvetta vatvoa tämän enempää. Aihe on lyhykäisyydestään huolimatta kuitenkin tärkeä siitä näkökulmasta, että toisin kuin fantasioissa, ei pokerissa käytännössä aina tiedä kunnolla sitä, mikä jaon tilanne on. Niin kiusallisia kuin ne ovatkin, täytyy näissäkin tilanteissa osata tehdä jotain järkevää silkan luovuttamisen sijaan.

Loppuun vielä pieni bonus, eli käytännön esimerkki eräänlaisesta puolustuslyönnistä.
[kml_flashembed movie=”http://www.youtube.com/v/tm89j01onTw” height=”355″ width=”425″ /]

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.