Pottikertoimet osa 2

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Pokeria voi parhaimmillaan pelata tuloksekkaasti yksinkertaisella taktiikalla, jossa foldataan aina kun pariton käsi ei flopissa parane. Koska käsi paranee flopissa vain 1/3 kerroista, olisi mukava löytää jotain käyttöä jäljelle jääville 2/3 käsistä. Apuun tulevat jälleen pottikertoimet.

Pottikertoimet ovat eräänlainen ajattelun apuväline, jolla voi määritellä kannattaako vastapelaajien korotuksia maksaa – tai peräti itse korottaa – kädellä, joka flopissa ei taatusti ole vahvin. Kuten arvata saattaa, pottikertoimet hallitsemalla kohenee pelaamisen tulos selkeästi.

Pottikertoimet

Pottikerroin ei ole mikään vaikea juttu. Kyseinen luku yksinkertaisesti ilmoittaa panoksen ja mahdollisen tuoton suhteen. Pottikertoimia käytetään sen ratkaisemiseen, kannattaako jaossa jatkaa vaikka itsellä ei olisi parasta kättä. Jatkaminen kannattaa, jos pottikerroin on suurempi kuin mitä on todennäköisyys sille, että oman käden voittajaksi muuttava kortti ilmestyy pöytään. Jos vaikkapa neljännes korteista tuo voiton ja voittaessa panoksen saa takaisin kuusinkertaisena, kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Jotta pottikertoimia pääsee hyödyntämään, on tärkeää osata laskea omat outit (voittokortit) luotettavasti. Tähän pureuduttiin artikkelisarjan ensimmäisessä osassa.

Pottikertoimen laskeminen

Pottikertoimen laskeminen selviää nopeiten yksinkertaista esimerkkiä tutkien.

Esimerkki
Potissa on turnin jälkeen 10$. Jotta pysyisit mukana jaossa, sinun täytyy maksaa 2$. Mahdollisen tuoton ja panoksen suhde on 10:2, eli supistettuna 5:1. Tämä luku 5:1 on pottikertoimesi.

Pottikerroin siis ilmoittaa, että tässä kyseisessä kohtaa maksaessasi saisit voittaessasi jokaista panostamaasi taalaa kohti viisi taalaa voittoa – kertoimena ilmaisten voittokertoimesi olisi kuusi. Esimerkissä on syytä kiinnittää huomiota siihen, että pottikerrointa laskettaessa ei huomioida paljonko potissa olevista rahoista on sinne itse aiemmin laittanut. Kun pelaaja laittaa rahaa pottiin, ei se enää kuulu hänelle, vaan jaon tulevalle voittajalle.

Pottikertoimen laskeminen on siis oikeasti todella yksinkertaista. Katsotaan vain paljonko potissa on rahaa ja missä suhteessa satsaus toisi voittoa.

Mitä iloa pottikertoimesta on?

Nyt kun pottikertoimen osaa laskea, voidaan sitä hyödyntää yhdessä outtien ja ei-hyödyllisten korttien suhteen kanssa. Tätä jälkimmäistä suhdetta kutsutaan suomeksi yleensä vetokertoimeksi. Vetokerrointa ja pottikerrointa vertaamalla voi päätellä, kannattaako jossain jaossa jatkaa mukana. Mukana jatkaminen kannattaa, jos pottikerroin on suurempi kuin vetokerroin.

Esimerkki
Pelaajalla on flopin jälkeen päistä avoin suoranveto, eli kahdeksan outtia. Turhien korttien ja outtien suhde on 39:8, eli n. 5:1. Potissa on rahaa 7,50$ ja mukana pysyminen vaatii 1$ maksua, eli pottikerroin on 7,5:1. Koska pottikerroin on suurempi kuin outtien osumatodennäköisyys, kannattaa maksaa ja pysyä jaossa mukana.

Perustelu

Koko prosessi pohjautuu matemaattiseen päättelyyn, joka aina perinteisesti selitetään esimerkillä, jonka aiheena on kolikonheitto.

Oletetaan, että haluat lyödä jonkun kanssa vetoa siitä, kumpi arvaa kolikonheiton tuloksen oikein. Molemmat laittavat kussakin heitossa taalan pottiin ja voittaja vie kaiken.
Pottikerroin esimerkissä on 1:1 ja vetokerroin samoin 1:1.

Lyhyellä tähtäimellä sattumalla on sijansa, mutta pitkällä tähtäimellä asiat tapahtuvat täsmälleen siinä suhteessa kuin ne on vetokertoimessa esitetty. Näin ollen pitkällä tähtäimellä yllä mainitussa pelissä jäät tasan omillesi, sillä saamasi pottikerroin vastaa täsmälleen voittosi todennäköisyyttä. Häviät joka toisen heiton, mutta voitat joka toisen ja saat tappiosi takaisin. Mitäpä jos kuitenkin saisit paremman pottikertoimen?

Oletetaan että vastustajasi sanookin, että hän laittaa joka heitolla pottiin 1,50$, mutta sinun tarvitsee silti laittaa vain 1$. Nyt outtien suhde on edelleen 1:1, mutta pottikerroin onkin 1,5:1. Heitätte kolikkoa tuhat kertaa. Olet hävinnyt 500 kertaa ja menettänyt tappioina 500$. Olet kuitenkin myös voittanut 500 kertaa ja netonnut voitoilla 750$. Jäit siis kaikkiaan voitolle 250$, eli 0,25$ per heitto. Odotusarvosi per heitto on näillä kertoimilla siis 1,25$, enemmän kuin panoksesi. Tämä johtui yksinkertaisesti siitä, että sait todennäköisyyttä paremman kertoimen panoksellesi.

Juuri tästä on kyse pottikertoimissa – positiivisten odotusarvojen havaitsemisesta ja hyödyntämisestä. Kun outtien suhde on määritelty, voi pelissä pysytellä mukana, kun katsoo saavansa panokselle todennäköisyyttä paremman tuoton. Kyse on pitkän aikavälin ajattelusta. Jos 5:1 outeilla osallistuu pottiin joka tarjoaa pottikertoimen 7:1, häviää viisi kertaa kuudesta, mutta joka kuudes kerta voittaa enemmän kuin tappiokerroilla hävisi.

Pokeri (ja varsinkin nettipokeri) ovat pelejä joita pelataan parhaimmillaan satoja jakoja kerrallaan. On siis selvää, että vaikka odotusarvo olisi hyvinkin pieni jossain yksittäisessä jaossa, jää tällaisilla pelimäärillä kuitenkin pitkällä tähtäimellä mukavasti voitolle.

Positio, tulevat kierrokset ja pottikertoimet

Yksi pottikertoimia pohdittaessa huomion arvoinen seikka on positio, sillä takaa tulevat korotukset laskevat pottikerrointa olennaisesti. Tämä johtuu siitä, että aluksi pottikertoimia nostaa pelissä mukana olevat sokkopanokset. Kun pelaajat panostavat, pienenee sokkopanosten suhteellinen osuus potista, jolloin pottikerroin laskee.

Esimerkki
Olet keskimmäinen kolmesta jaossa mukana olevasta pelaajasta. Potissa on 6$. Ensimmäinen pelaaja korottaa. Potissa on nyt 7$ ja sinun pitäisi maksaa 1$ pysyäksesi mukana, eli pottikertoimesi on juuri nyt 7:1 ja 8:1 jos perässäsi istuva pelaaja maksaa eikä foldaa. Kolmas pelaaja kuitenkin korottaa ja ensimmäinen maksaa. Joutuisit siis ennen seuraavaa korttia maksamaan yhteensä 2$ tavoitellaksesi 10$ voittoa. Pottikertoimesi onkin 5:1, eli olennaisesti huonompi kuin 7:1 tai 8:1, jonka olisit saanut ilman takanasi olevan pelaajan korotusta.

Jos pottikertoimet ovat kiikun kaakun maksamisen kannalta, on siis järkevää foldata jos olettaa perässä tulevien pelaajien korottavan!

Samantyylisen ongelman kohtaa siinä, että flopin jälkeen tulossa on kaksi korttia, ei yksi. On siis vaikea ennakoida, mitkä lopulliset pottikertoimet jossain tilanteessa oikeastaan ovatkaan. Tämän ongelman voi aluksi ratkaista helposti ja yksinkertaisesti: unohtamalla koko asian ja pelaamalla kortti kerrallaan. Kunhan pottikertoimien periaatteet ja outtien laskemisen hallitsee, voi osaamista syventää esim. alla mainittujen kirjojen avulla.

Yhteenveto

Pottikertoimet voivat aukaista voittohanat, mutta ne eivät ole automaattinen ovi onneen. Ratkaisevassa roolissa on nimittäin se, että outtien laskemisen täytyy sujua hyvin. Mitä tarkemmin outit osaa laskea, sitä tarkemmin tietää kannattaako tietyn pottikertoimen saadessaan jatkaa. Ja mitä vähemmän tekee virheitä, sitä tuottoisampaa pelaaminen on. Outteja laskettaessa tärkeintä on pelinlukutaito – on turha laskea yhdeksää värinvedon korttia outeiksi, jos vastustaja saa korteilla paremman värin. Pelisilmä ja kokemus ovat siis keskeisiä hyvän pelaajan ominaisuuksia.

Kertoimien näennäisesti vaatiman matematiikan ei kannata antaa hämätä. Veto- ja pottikertoimia laskeskellessa tarvitaan vain hyvin yksinkertaista yhteen-, vähennys- ja jakolaskua. Useimmiten pyöritellään vieläpä samoja lukuja, sillä tiettyihin tilanteisiin, kuten potentiaalisen värin- tai suoranvetoon, törmää jatkuvasti. Pienellä treenillä numerot alkavat pyöriä päässä hurjaa vauhtia.

Jatkotoimenpiteet

Tämä oli vain pintaraapaisu pottikertoimiin ja asian yksinkertaistamiseksi iso osa yksityiskohtia on jätetty pois. Tätä artikkelia kannattaakin pitää eräänlaisena johdantona aiheeseen. Jos pottikertoimet vaikuttavat kiinnostavilta (niiden pitäisi!), suosittelen jatkolukemiseksi David Sklanskyn klassikkoa Theory of Poker, jossa pottikertoimiin pureudutaan erittäin perinpohjaisesti. Theory of Pokerin käännöstä odotellessa (tulossa tänä vuonna) löytyy asiaa suomeksi parhaiten Erola & Pyysingin Pokerin Käsikirjasta.

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.