Pehmeä lasku omaha high-low -pokeriin

Helteinen heinäkuu on Nettipokeri.infossa omaha high-low -kuukausi! Omaha high-low on hauska ja erittäin vauhdikas peli, jossa vastustajien taitotaso ei keskimäärin todellakaan ole päätä huimaava. Ennakkoluulottomat pelaajat voivatkin päästä omaha high-lowssa voitonsyrjään kiinni varsin vähällä vaivalla, joten pelin kokeileminen on ehdottomasti vaivan arvoista.

Koska omaha high-low poikkeaa taktiikoiltaan varsin reippaasti tutummasta hold’emista, aloitetaan peliin tutustuminen todella pehmeällä laskulla. Eli aluksi katsotaan vain mitä hyviä puolia omaha hi-lo tarjoilee ja miten ne säännöt nyt oikein menivätkään.

Miksi omppuhilloa?

Omaha high-low, eli leikkisästi omppuhillo (omaha = omppu, high-low = hi-lo = hillo) on monellakin tapaa erittäin mielenkiintoinen peli. Tämän jaetun potin opettelun puolesta puhuvat mm. seuraavat hyvät syyt:

Vauhdikkaita jakoja
Peli on sanalla sanoen hauska. Poteissa on mukana paljon pelaajia, korotuksia piisaa ja meno on vauhdikasta kautta linjan.

Monimutkaisia tilanteita
Päänvaivaa riittää, kun pitäisi setviä potin eri puolikkaiden kohtaloa ja miten pöytäkortit siihen vaikuttavat. Tämä on iso plussa, sillä kun tilanteet ovat tarpeeksi kiperiä, alkaa osa pelaajista tehdä pahoja virheitä.

Heikot pelaajat
Pelaajien taso on kiistatta keskimäärin varsin heikko. Peli on mm. kuin tehty maksuautomaatti-tyypin pelaajille. He maksavat jako toisensa jälkeen liki täysin pelikelvottomilla käsillä flopilta vähintään turniin ja usein showdowniin asti.

Isoja potteja
Vaikka omaha high-low onkin jaetun potin peli (tai oikeastaan juuri siksi), siinä voi oikeilla taktiikoilla voittaa erittäin muhkeita potteja.

Matala varianssi
Koska potti jaetaan, hyvä pelaaja saa usein huonollakin tuurilla potista mukaansa edes jotain. Näin satunnaisvaihtelujen rooli jää tavallista pienemmäksi.

Lyhyesti sanottuna omaha high-low on vauhdikas pokeripeli, joka tarjoaa mahdollisuuden mukaviin voittoihin. Ei kai sitä sen enempää syitä tarvitse uuden pelin opiskeluun?

Aloitetaan alusta: sääntökertaus

Omaha high-low muistuttaa periaatteessa suuresti texas hold’emia. Molemmissa pelaajat saavat omat korttinsa ja pöytään jaetaan floppi, turni ja river.

Suuria eroja pelien välillä on kaksi: omahassa pelaajat saavat enemmän taskukortteja ja high-low omahassa potti jaetaan kahtia. Toinen potin puolikas menee parhaan pokerikäden omistajalla, toinen matalimman pokerikäden omistajalle.

Katsotaanpa näitä eroja tarkemmin.

Taskukortit
Omaha high-lowssa siis jaetaan neljä taskuorttia. Näistä neljästä kortista lopullista kättä muodostettaessa käytetään kaksi. Siis tasan kaksi.

Kahden kortin sääntö aiheuttaa aluksi hieman hankaluuksia. Nopeatempoisessa pelissä tilanteen voi hold’em-kokemuksella lukea väärin ainakin kahdella tavallisella tavalla.

Tyypillinen virhe nro 1
Pöydässä on neljä korttia pataa. Pelaajalla on kädessään yksi pata, joka on ässä. Pelaaja riemuitsee voittavansa jaon ässän korkuisella värillään. Oikeasti pelaajalla EI ole väriä: hänellä pitäisi olla vähintään kaksi pataa kädessään, jotta värin voisi muodostaa.

Tyypillinen virhe nro 2
Pöydässä on A8877. Pelaajalla on 2348. Pelaaja riemuitsee voittavansa jaon täyskädellään. Oikeasti pelaajalla ei ole täyskättä vaan tripsit 888A4. Jotta pelaajalla voisi olla täyskäsi, pitäisi pöydässä olla kahden kasin lisäksi 2, 3 tai 4.

Low-käsi
Omaha high-low -jaon lopuksi showdownissa potti jaetaan parhaan ja huonoimman käden omistajille. Parhaassa kädessä ei ole mitään erikoista – paras viiden kortin pokerikäsi vie ns. high-potin.

Huonoimman (low, eli matalan) käden voittaakseen täytyy muodostaa viiden kortin käsi, joka täyttää seuraavat ehdot: viisi erikokoista korttia, joista suurin on korkeintaan kasi. Käsistä, jotka nämä ehdot täyttävät, voittaa matalin. Matala ja korkea käsi muodostetaan täysin erikseen, eli niihin voi käyttää vapaasti eri kortteja.

Kuten pokerikädet -sivultakin voi huomata, matalan käden ratkominen tuottaa usein sekaannuksia. Nyrkkisääntö on, että matalan käden vertailu suoritetaan tutkimalla kättä suurimmasta kortista alaspäin. Se, kenellä on matalin kortti suurimmasta pienimpään vertailtaessa, voittaa.

Esimerkki
Pekka: 23457
Marko: A3467
Näistä kahdesta pelaajasta Pekka voittaa matalan käden potin. Suurimmat kortit (seiskat) ovat tasan, mutta hänen kädessään toiseksi suurin kortti on pienempi (5 vs 6).

Matalan käden vertailussa suorilla tai väreillä ei ole väliä, eli matalin mahdollinen käsi on A2345. Tämä käsi ei ole mikään teoreettinen harvinaisuus, vaan varsin tavallinen näky omaha high-low-pöydissä.

Matala käsi on mahdollinen vain, jos pöydässä on kolme tai useampi (erikokoinen) korkeintaan kasin korkuinen kortti. Matalaa kättä ei näin ollen läheskään kaikissa jaoissa ole. Kun matalaa kättä ei ole, koko potin saa parhaan pokerikäden omistaja.

Ensi viikolla matka alkaa

Ensi viikolla alkaa varsinainen tutustuminen omaha high-lown pelaamiseen. Jos et ole aiemmin pelannut tätä mielenkiintoista peliä, kannattaa tässä välissä pelata vaikka minimipanoksin sen verran, että sääntöjen koukerot alkavat upota alitajuntaan. Jokainen mokaa 100% varmasti vähintään kerran tai pari sääntöjen kanssa, joten on parasta tehdä se ennen tosipeleihin siirtymistä.

Sellainen käytännön seikka vielä, että pienimmiltä pokerisivuilta ei välttämättä löydy tarpeeksi vastustajia tähän omahan muotoon – kaikkialla sitä ei itse asiassa ole valikoimissa ollenkaan. Eniten pelaajia löytyy suurilta amerikkalaispainotteisilta sivustoilta kuten PokerStarsista ja FullTiltiltä. Syy tähän on, että tietyissä osissa Yhdysvaltoja juuri omaha high-low on (yllättäen) tosielämän korttihuoneiden toinen vakiopeli hold’emin rinnalla.