Panostamisen säännöt

29.04.2006 | Aihe: Pokeri säännöt

Panostaminen sujuu useimmissa pokeripeleissä lähes identtisesti. Tässä säännöt kahteen tavallisimpaan tapaan, joilla panostus hoidetaan.

Nämä tavalliset tavat (blinds ja bring-in) esitellään kohta. Ensin kuitenkin hieman perusteita.

Raise, fold, call

Kun joku pelaajita korottaa (raise), joutuvat muut pelaajat vähintään maksamaan (call) tai ovat ulkona pelistä.

Pelaaja, joka ei halua maksaa, voi luovuttaa (fold) ja heittää korttinsa pois. Hän ei ole enää mukana tässä jaossa.

Panostamalla halutaan joko saada lisää rahaa pottiin tai hiillostaa muut pelaajat ulos jaosta.

Limit – panostamisen rajat

Panostamisella on pokerissa ja nettipokerissa yleensä yläraja. Nettipokerissa panostamisen yläraja ilmoitetaan pöytäkohtaisesti. Yleisimmin raja on jokin seuraavista:

No Limit
Korotuksen koolla ei ole ylärajaa.

Käytännössä pokeria pelataan nykyisin aina “table stakes” -säännöllä, eli pelata voi vain rahoilla, jotka ovat pöydässä mukana. Niinpä käytännössä no limitissä pelaaja voi korottaa “vain” niin paljon, kuin hänellä on pelimerkkejä edessään.

Pot Limit
Korottaa saa yhtä paljon, kuin potissa on korotushetkellä rahaa mukaan lukien mahdollinen aiemman korotuksen maksu.

Esimerkki:
Potissa on 1$.
Ensimmäinen pelaaja voi panostaa 1$.
Seuraava pelaaja voi korottaa summaan 4$. Selitys: potin koko = potissa 1$ + vastustajan 1$ + oma maksu 1$ = 3$, eli pelaaja voi laittaa peliin 4$ (vastustajan 1$ korotukseen vastaus + 3$ korotus).

Pot limitiä käytetään usein Omaha-pokerissa.

Half Pot Limit
Sama kuin edellinen, mutta korotuksen yläraja on puolet potin koosta.

Fixed Limit
Panostamisella on kiinteä yläraja, joka on useimmiten sidottu sokkopanoksiin siten, että pieni betsi on ison sokkopanoksen kokoinen ja iso betsaus kaksi kertaa tämän verran. Hold’emissä kahdella ensimmäisellä panostuskierroksella panostetaan pienen betsin kokoisissa erissä ja kahdella viimeisellä ison betsin kokoisissa erissä. Jos pöydän sokkopanokset ovat siis vaikkapa 0.5$ ja 1$, panostetaan kaksi ensimmäistä kierrosta 1$ kokoisilla korotuksilla ja kaksi viimeistä kierrosta 2$ kokoisilla korotuksilla.

Potin voittaminen ja sivupotit

Jos kaikki paitsi yksi pelaaja luovuttaa, voittaa ainoa jaossa yhä mukana oleva koko potin automaattisesti.

Jos jako menee päätökseen, eli korttien näyttöön asti, voittaa parhaan pokerikäden omistaja koko potin. Poikkeuksena Hi/Lo peleissä potti jaetaan parhaan ja matalimman käden kesken.

Jaossa mukana pysymistä ja voiton määrää säätelevät seuraavat säännöt:

  • Pelaaja ei voi voittaa toiselta pelaajalta enemmän, kuin on itse pottiin laittanut.
  • Pelaaja, jolla on kaikki pelissä (all-in), ei putoa pois, vaikka muut korottaisivat.
  • Jos joku korottaa enemmän kuin pelaajalla on rahaa, pysyy tämä mukana laittamalla kaiken peliin.

Kaikki tämä johtaa joskus hieman monimutkaisiin tilanteisiin. Ks. esimerkki mahdollisimman monimutkaisesta tilanteesta.

Blinds eli sokkopanokset

Suurin osa peleistä, kuten Texas Hold’em, käyttää sokkopanoksia tapana tuoda jokaiseen jakoon rahaa, josta pelata. Pelaaja, jonka vuoro on asettaa sokkopanos (blind), joutuu laittamaan rahat peliin, ennen kuin näkee omat korttinsa.

  • Sokkopanoksia on kaksi, pieni ja iso, eli small blind ja big blind.
  • Small blind on puolet big blindin koosta.
  • Small blindin laittaa peliin jakajan vasemmalla puolella istuva.
  • Big blindin laittaa peliin small blindin vasemmalla puolella istuva.
  • Yleinen poikkeus näihin sääntöihin on, että molemmat blindit ovatkin saman kokoiset.
  • Jos pelaaja haluaa säilyä jaossa mukana, tulee hänen maksaa vähintään big blindin verran.

Sokkopanokset säätelevät Texas Hold’emissä myös panostamisen alarajaa. No limitissä täytyy panostaa vähintään kierroksen edellisen korotuksen tai ison blindin verran (jos edellä ei ole korotettu). Limit -peleissä puolestaan ennen floppia ja flopin jälkeen panostetaan small bet ja turn- ja river-kierrosten jälkeen big bet. Nämä liittyvät blindeihin siten, että pieni bet on useimmiten ison blindin kokoinen ja suuri kaksi kertaa ison blindin kokoinen.

Ante ja Bring-in

Osassa peleistä (esim. 7 Card Stud), taataan jokaiseen peliin rahaa antella ja bring-inillä.

Ante on summa, jonka jokainen joutuu laittamaan peliin korttejaan näkemättä.

Bring-in on korotus, jonka maksamalla peliin pääsee mukaan sen jälkeen, kun kortit on nähty. Jos ei maksa, on ulkona jaosta.

Joissain peleissä on pakollinen bring-in. Esimerkiksi 7 Card Studissa pienimmän avokortin omaavan on pakko panostaa Bring-in -summan verran.



39 Kommenttia

  1. Tyhmä
    #1

    Hei!

    Tuosta potin jakamisesta(olen hieman tyhmä joten en ihan ymmärtänyt esimerkkiä). Kysyn siis että miten potti jakautuu kun ensimmäisellä kierroksella vähiten rahaa omistava “henkilö A” menee al-in ja sen jälkeen muut pelaajat viellä korottavat ja A:lla on paras käsi.

    Ja mitäs jos al-inin maksaa kaksi henkilöä mutta ei korota sen jälkeen onko pottikerroin silloin 3 vai 2?

    Vastaa ››
  2. Antti
    #2

    Pelaaja voi saada toiselta pelaajalta rahaa korkeintaan yhtä paljon, kuin on itse pottiin tunkenut.

    Oletetaan, että kolmen pelaajan pelissä pelaajien rahamäärät ovat seuraavat:
    Henkilö A: 10$
    Henkilö B: 50$
    Henkilö C: 50$

    Kaikki laittavat all-in, jolloin potissa on yhteensä 110$. A:lla on jaon paras käsi. A panosti kympin, jolloin hän voittaa “oman” kymppinsä, sekä kympin B:ltä ja C:ltä, eli yhteensä 30$. Pottiin siis jää vielä 80$, jonka saa B tai C riippuen siitä, kummalla heistä oli parempi käsi.

    Pottikertoimet riippuvat no limitissä siitä, paljonko kullakin pelaajalla tarkasti ottaen on rahaa. Yllä kuvatussa esimerkissä A saa potista kertoimen 2:1, koska jokaista hänen pottiin sipaisemaansa taalaa kohden hän voi saada taalan B:ltä ja taalan C:ltä, eli kaksi taalaa voittoa.

    Vastaa ››
  3. Hämäläinen
    #3

    Pelissä on neljä pelaajaa, pelaajat A, B, C ja D, ja D on jakaja. A aloittaa pelin laittamalla pieneksi sokkopanokseksi 10$ ja B isoksi sokkopanokseksi 20$. Kortit jaetaan ja C ja D maksavat 20$. Yhteiset kolme korttia jaetaan ja floppi-kierros alkaa. A ja B maksavat 20$, mutta C korottaa kympillä, eli maksaa 30$. D maksaa saman.

    KYSYMYS 1:
    Pitääkö A:n ja B:n maksaa korotus turni-kierroksella vai ennen neljännen yhteisen kortin jakamista ja turni-kierrosta?

    KYSYMYS 2:
    Kun kukaan ei enää korota C:n korotuksen jälkeen, maksetaanko seuraavilla kierroksilla 30$ vai alkuperäinen sokkopanos, eli 20$?

    Vastaa ››
  4. Antti
    #4

    Hämäläiselle: blindit lyödään peliin vain ensimmäisellä panostuskierroksella, eikä niistä sen jälkeen ole huolta – myöhemmillä kierroksilla jos kukaan ei ole korottanut, voi tyytyä sököttämään, eli siirtämään vuoron seuraavalle.

    Esimerkkijako voisi sujua vaikka näin.
    Pelissä on neljä pelaajaa: A, B, C ja D. D jakaa.
    A laittaa peliin 10$ sokkopanoksen, B 20$ sokkopanoksen. Ensimmäinen panostuskierros hold’emissä alkaa ison blindin asettajan vasemmalta puolelta eli C:stä, joka C maksaa 20$. D maksaa 20$. Nyt on A:n vuoro – hänen täytyy joko luovuttaa, maksaa tähänastiset korotukset tai korottaa. A maksaa 10$, sillä hän on jo laittanut peliin pienen sokkopanoksen 10$ ja pelin suurin korotus on 20$:n iso sokkopanos. Nyt on B:n vuoro, sillä B ei ole vielä toiminut tällä panostuskierroksella. B ei korota, vaan tyytyy sököttämään. Kaikki ovat saaneet toimia ja ovat osallistuneet pottiin samalla summalla, joten panostuskierros päättyy.

    Pöytään jaetaan floppi
    Floppikierroksen ja sitä myöhemmät kierrokset aloitetaan jakajan vasemmalta puolelta. Ensimmäisenä vuorossa on A. Kukaan ei ole korottanut, joten A sököttää. B sököttää. C panostaa 20$. D luovuttaa. A maksaa, B maksaa, jolloin tämä panostuskierros päättyy – kaikki ovat osallistuneet pottiin samalla summalla rahaa ja jokainen on saanut toimia.

    Pöytään jaetaan turni
    A sököttää, B sököttää, C panostaa 40$ (kahdella viimeisellä kierroksella korotetaan ison betsin verran, joka on useimmiten kooltaan kaksi kertaa ison sokkopanoksen kokoinen). A yllättää ja korottaa, eli lyö tiskiin 80$. B, jonka pitäisi nyt pelissä pysyäkseen maksaa 80$ tai korottaa, kippaa eli luovuttaa ja heittää korttinsa menemään. Nyt vuoro on taas C:llä, jonka täytyy joko maksaa, luovuttaa tai korottaa. C:n täytyy maksaa 40$ (= B:n 80$ korotus miinus C:n jo peliin laittamat 40$), korottaa tai luovuttaa. C maksaa, joten panostuskierros päättyy.

    Pöytään jaetaan riveri
    B lyö 40$, C maksaa 40$, kortit näytetään ja B voittaa flopista saamillaan kolmosilla.

    Vastaa ››
  5. Jorma K
    #5

    Miten Small Blind ja Big Blind nousevat eli milloin small blind on 10 jos se alussa on 5 ja mikä sen määrää? Ja aloittaako pelin Big Blindin vasemmalla puolella oleva henkilö vai jakajan oikealla puolella oleva? Ja miten käy jos kummalakin on ässä hai mutta toisella on kuningatar mutta toisella vaan 7 eli toisella on ässä ja Q ja toisella ässä ja 7.

    Vastaa ››
  6. Antti
    #6

    > Miten Small Blind ja Big Blind nousevat eli milloin small blind on 10
    > jos se alussa on 5 ja mikä sen määrää?

    Turnauksissa blindien nousun tiheyden ja koon määrää turnauksen blindirakenne, joka vaihtelee turnauksesta toiseen. Nettipokerissa rakenne on yleensä nähtävissä (tai sen saa näkyviin) samassa ruudussa jossa turnaukseen ilmoittaudutaan. Blindit nousevat joko kuluneen ajan mukaan (tietyn minuuttimäärän välein) tai kun tietty määrä jakoja on pelattu.

    > Ja aloittaako pelin Big Blindin vasemmalla puolella oleva henkilö
    > vai jakajan oikealla puolella oleva?

    Ensimmäisen panostuskierroksen (eli kun kortit on juuri jaettu) aloittaa pelaaja ison blindin vasemmalla puolella. Tätä seuraavat panostuskierrokset (eli hold’emissa flopin jälkeen, turnin jälkeen ja riverin jälkeen) aloittaa jakajan -vasemmalla- puolella istuva.

    > Ja miten käy jos kummalakin on ässä hai mutta toisella on kuningatar
    > mutta toisella vaan 7 eli toisella on ässä ja Q ja toisella ässä ja 7.

    Jos kummallakaan ei hold’emissa ole mitään muuta kättä, aletaan käymään läpi pelaajien kortteja suurimmasta pienimpään ja eron löytyessä suuremman kortin omaava voittaa. Eli tässä tapauksessa isoin on molemmilla ässä, mikä on tasan. Seuraavaksi suurin on toisella Q ja toisella 7, joten Q:n omistaja voittaa.

    Kannattaa muistaa, että tässäkin tilanteessa pöytäkorteilla on väliä: jos Markulla on A6 ja Tepolla A5 ja pöydässä on KQJ98, menee jako tasan, sillä molempien paras käsi on AKQJ9.

    Vastaa ››
  7. Jorma K
    #7

    Entä jos ollaan sanottu, että joka toinen kierros nousee blindit, mutta joku pelaajista haluaa, että ei nosteta enään blindeja voiko näin tehdä? esim jos pelataan rahasta ja oikeilla säännöillä? Eli lopettaa Blindin nousemisen.

    Vastaa ››
  8. Antti
    #8

    Niillä säännöillä pelataan, millä on etukäteen sovittu. Hyväksi havaitun käytännön mukaan sääntöjen vaihtamiseen kesken pelin vaaditaan kaikkien osallistujien suostumus.

    Vastaa ››
  9. Jussi
    #9

    Muunnos ja kysymys Antin hyvästä esimerkistä:
    >Esimerkkijako voisi sujua vaikka näin.
    >Pelissä on neljä pelaajaa: A, B, C ja D. D jakaa.
    >A laittaa peliin 10$ sokkopanoksen, B 20$ sokkopanoksen. Ensimmäinen
    >panostuskierros hold’emissä alkaa ison blindin asettajan vasemmalta puolelta eli
    >C:stä, joka C maksaa 20$. D maksaa 20$. Nyt on A:n vuoro – hänen täytyy joko
    >luovuttaa, maksaa tähänastiset korotukset tai korottaa. A maksaa 10$, sillä hän on
    >jo laittanut peliin pienen sokkopanoksen 10$ ja pelin suurin korotus on 20$:n iso
    >sokkopanos. Nyt on B:n vuoro, sillä B ei ole vielä toiminut tällä panostuskierroksella.

    Jos B nyt korottaa, niin saavatko C, D ja A korottaa lisää?

    Eli jos joku korottaa, niin voinko aina korottaa lisää vai joudunko joissain tilanteissa tyytyä vain maksamaan?

    Jos “korotusten korotukset” ovat mahdollisia, niin onko niin, että korotukset voivat jatkua loputtomiin?

    Onko eroja eri pelimuotojen välillä?

    Vastaa ››
  10. Antti
    #10

    Limiittipeleissä panostaminen on rajoitettu yleensä siten, että ensimmäisen panostuksen jälkeen saa korottaa kolmesti lisää, minkä jälkeen täytyy tyytyä maksamaan.

    Eli jos vaikkapa flopin jälkeen..
    A panostaa 10$
    B korottaa 10$ (eli laittaa pöytään yhteensä 10$ + 10$)
    C korottaa 10$ (10$ + 10$ + 10$)
    D korottaa 10$ (10$ + 10$ + 10$ + 10$)
    .. niin tästä eteenpäin voi vain maksaa. Potin sanotaan tällöin olevan “capped”.

    Yllä kuvattu käytäntö on limiittipelien standardi nettipeleissä. Livenä säännöt voivat hieman vaihdella, joten ne kannattaa varmistaa ennen pelaamisen aloittamista. Joskus (onneksi erittäin harvoin) esim. check-raise, eli sököttäminen ja sen jälkeen korotuksen päälle korottaminen voi olla kiellettyä. Lisäksi korotusten sallittu määrä voi joskus vaihdella, tosin sekin on harvinaista.

    No limitissä korotusten määrää ei ole rajoitettu, käytännössä tosin joku korottaja kyllästyy varsin nopeasti ja laittaa all-in.

    Vastaa ››
  11. Hannu J
    #11

    Tervehdys,

    Miksi kaksin pelissä jakajalla onkin “small blind” ja toisella “big blind”? Eikö normaalisti jakajasta seuraava olisi small blind ja tällöin jakaja big blind. Onko tähän yhteneväistä sääntöä vai vaihteleekö käytännöt kaksin pelissä?

    Miten tilanteessa, jossa pelaa A, B, C, D ja A on jakaja. Tällöin B = Small Blind ja C = Big Blind. Käden loputtua B on vetänyt All-in ja hävinnyt merkkinsä jolloin jakajanapin paikka kuitenkin siirretään ilmeisesti B:lle ja C ja D panostavat C=small ja D=big kuten olisi tapahtunut vaikka B ei olisi tippunut alta? Toisin sanoen jakajan positioon tippuminen ei vaikuta (paitsi kun kierros kiertää uudelleen niin jakaja onkin A->C)?

    Vastaava tilanne, A=dealer, B=small, C=big – nyt jaon jälkeen tippuukin C. Jakaja nappi tietysti siirtyy normaalisti kohtaa B, mutta säästyykö nyt D iso sokean maksamiselta ja D maksaa pienen sokean ja A ison, joilloin D säästyi iso sokealta vuoron hypättyä jo hänen ylitse? Vai käykö nyt niin, että small blind vain jää välistä ja jakajanappi seuraa sitten seuraavassa jaossa vielä C:n kohtaa?

    Vastaa ››
  12. Hannu J
    #12

    Kysymys all-in tilanteista ja korttien näyttämisestä:

    A, stäkki 100,
    B, stäkki 50
    C, stäkki 75

    B menee all-in, C all-in, A maksaa 75 (eli ei all-in). Pitääkö A:n näyttää kortit jo ennen riverä? Joissain nettipokerisovelluksissa tuntuisi siltä, että kortteja ei näytetä tuossa tapauksessa – vain jos mennään all-in?

    Vastaa ››
  13. Antti
    #13

    Pokerin säännöt eivät ole samalla tapaa vakiintuneet kuin vaikkapa shakin, minkä lisäksi pelistä on käytössä paljon paikallisia käännöksiä ja väännöksiä. Tämän johdosta mitään ehdotonta on vaikea sanoa, mutta seuraavassa kuitenkin tavallisia käytäntöjä.

    Kaksi pelaajaa all-in, kolmas maksaa, muut foldaavat:
    Käteispelissä kortit näytetään tai ei näytetä all-in tilanteessa täysin paikallisen tavan mukaan. Tämä voi vaihdella jopa yhden kasinon sisällä sen mukaan, missä pöydässä pelataan.

    Turnauksissa kortit lyödään esiin, kun a) vähintään yksi pelaaja on all-in ja b) jaossa ei enää panosteta. Esimerkissä kortit siis näytettäisiin.

    Heads up:
    Heads upissa jakaja todellakin on small blind, enkä ole ainakaan itse koskaan törmännyt mihinkään muuhun järjestelyyn. Todennäköisesti kyse ei ole mistään sen kummemmasta kuin siitä, että käytäntö on osoittanut kyseisen tavan takaavan mielenkiintoisimmat pelitilanteet.

    Putoaminen ja blindit:
    Pelaajien putoaminen voi aiheuttaa mutkikkaita tilanteita, jotka usein vieläpä ovat sellaisia, ettei niihin ole mitään varsinaista yhtä oikeaa ratkaisua. Useimmiten sotkut yritetään kuitenkin ratkoa siitä näkökulmasta, että tärkeintä on ison blindin kohtalo – jokaisen tulisi joutua se vuorollaan maksamaan. Seuraavaksi tärkeimpiä asioita ovat pienen blindin maksaminen ja jakajan paikan kierto, mutta ne häviävät tärkeydessä selkeästi isolle blindille.

    Jos siis…
    A – jakaa
    B – small blind
    C – big blind
    D – pelailee
    … ja B häviää kaikki pelimerkkinsä, on esimerkiksi kotipeleissä selkeästi helpoin ratkaisu vain tyrkätä jakajan merkki B:n kohdalle, jolloin C maksaa pienen blindin ja D ison. Tällä Hannun jo kysymyksen yhteydessä ehdottamalla tavalla homma etenee ilman sen kummempia komplikaatioita.

    Jos taas…
    A – jakaa
    B – small bind
    C – big blind
    D – pelailee
    … ja nyt C putoaa, on vastaava yksinkertainen ratkaisu pelata seuraava kierros siten, että B jakaa, pientä blindia ei ole ja D maksaa ison blindin. Tätä seuraavassa jaossa jakajan merkki lyödään C:n tyhjän paikan kohdalle ja blindit maksaa D ja A. Tästä jaosta eteenpäin homma sitten eteneekin taas normaalisti.

    Tähän tilanteeseen on toinenkin yhtä lailla kelvollinen ratkaisu. Putoamista seuraavassa jaossa B jakaa, D ja A molemmat laittavat ison blindin. Seuraavassa jaossa D on small blind ja jakaja. Tämä ratkaisu on monimutkaisempi, mutta sikäli parempi, että siinä sama pelaaja (B) ei ole kahta kertaa peräkkäin kierroksen viimeinen. Livenä olen törmännyt näistä molempiin versioihin. Ensin mainittua käytettiin ulkomailla, jälkimmäistä Helsingin kasinolla.

    Kannattaa huomioida, että nämä järjestelyt eivät ole mitenkään kiveen kirjoitettuja. Esimerkiksi netissä tietyissä turnauksissa ongelmat ratkotaan suoraviivaiseen tyyliin siten, että jos pudonnut pelaaja olisi ollut seuraavassa jaossa jakaja, buttoni hyppää tyhjän paikan yli seuraavalle pelaajalle, jonka vieressä istuvat sitten maksavat blindit. Tämä on kuitenkin mielestäni vähän köyhä ratkaisu, sillä tällöin yksi pelaaja välttyy ison blindin maksamiselta.

    Vastaa ››
  14. Hannu J
    #14

    Pannaan tämä vielä uudelleen jos osaisit(te) vastata:

    Terve,

    Kiitos asiallisista ja selvistä vastauksissa! Olen vielä huomannut (ainakin turnauspokerissa), että on tilanteita jossa esim. UTG betsaa yli blindien verran pöytään – blindit ja muutkin kippaavat, mutta silti client näyttää UTG:n kortit vaikka muut käytännössä foldasi. Mistäs tälläisessä tilanteessa on kyse? Flopin, turnin ja riverin panostuskierroksilla en tuommosta ole ilmeisesti huomannut 😮

    -Hannu

    Vastaa ››
  15. Hannu J
    #15

    Tervehdys,

    Ja vielä kysymys turnauspokerista, kolme pelaajaa A stäk 200, B stäk 100 ja C stäk 50.

    A korottaa all-in, B maksaa ja C maksaa. Kaikki all-in ja potissa 350. A saa parhaimman käden kaikista kolmesta, miten määritellään B:n ja C:n keskinäinen järjestys – korteilla vai lähtöstäkillä vaiko sekä että?

    Vastaa ››
  16. Antti
    #16

    Lähtöstäkillä. Eli kuvailemassasi tilanteessa B on toinen ja C kolmas.

    Mitä tuohon kysymykseen korttien näyttämisestä tulee, niin itselleni ei ainakaan juolahda mieleen syytä, miksi sääntöjen perusteella kortit pitäisi näyttää – muuthan foldasivat. Kysy asiaa vaikkapa kyseisen pokerisaitin asiakaspalvelusta ja heitä ihmeessä vastaus tännekin.

    Vastaa ››
  17. trossi
    #17

    En ole varma onko täällä jossain kerrottu tätä mutta:
    Kuinkas monta panostuskierrosta on esimerkiksi flopissa? Kavereiden kanssa on tullut ihmeteltyä, vaikka kaikki ollaan netissä jo melkein vuoden pelattu. Semmoista tilannetta ei vain ole tullut….

    Vastaa ››
  18. kerkko
    #18

    Miksi pokerissa on kaksi blindia? Mihin ne kaksi tarvitaan?

    Vastaa ››
  19. Antti
    #19

    > Kuinkas monta panostuskierrosta on esimerkiksi flopissa?

    Flopin jakamista seuraavaa korottelua, foldaamista ja makselua sanotaan yhdeksi panostuskierrokseksi. Tuon yhden panostuskierroksen aikana pelaaja voi tietysti joutua toimimaan monta kertaa. Fixed limitissä sitä, montako kertaa voi joutua toimimaan, rajoittaa se, että kolmannen korotuksen jälkeen voi vain maksaa tai foldata. No limitissä kertojen määrää rajoittaa periaatteessa vain raha, sillä korotusten määrää ei ole rajoitettu. Käytännössä jaot eivät tietenkään ja kuitenkaan suju tyyliin “A korottaa, B korottaa, A korottaa, B korottaa”, kun lopulta joku laittaa all-in.

    Kaksi blindia
    Pelaaminen ilman blindeja olisi aika omituista:
    Pelaajat voisivat odottaa parhaita mahdollisia kortteja vaikka loputtomiin, kun pelaaminen ei maksaisi mitään. Sitten kun joku korottaisi, tietäisivät muut pelaajat, että tuolla pelaajalla on parhaat mahdolliset kortit ja luovuttaisivat. Bluffaamisessakaan ei olisi mitään järkeä: kun potissa ei ole rahaa, ei bluffilla voi voittaa mitään.

    Blindit muuttavat tämän koko kuvion. Nyt joka jaossa on rahaa tarjolla, joten muutkin kuin parhaat mahdolliset aloituskortit kannattaa alkaa pelaamaan + bluffailussakin on jo järkeä. Muutkin kuin parhaat mahdolliset aloituskädet on itse asiassa pakko pelata, sillä liian pitkässä huippukorttien odottelussa rahat kuluisivat blindien maksamiseen.

    Miksi sokkopanoksia on kaksi? Siksi kai, että kokemus on osoittanut sen olevan sopiva määrä. Pokeria voi pelata – ja joskus pelataankin – myös yhdellä tai kolmella blindilla.

    Vastaa ››
  20. Joku
    #20

    Mitä järkeä on siinä että jakajasta vasemmanpuoleinen pelaaja antaa small blindin ja vasemmnpuoleisen vasemmalla oleva pelaaja big blindin? Varsinkin kaksinpelissä?

    Vastaa ››
  21. Antti
    #21

    Kaksinpeli on erikoistapaus. Jos pelaajia on vain kaksi, jakaja maksaa pienen blindin ja toinen pelaaja suuren. Ennen floppia jakaja toimii ensin, flopin jälkeen viimeisenä.

    Vastaa ››
  22. 2-3-4-5-7
    #22

    Hei, Kysymys no-limit panostussäännöistä:

    Perussäännöissä sanotaan, että minimipanostus on 1xbig blind ja minimikorotus on edellisen pelaajan panostus/korotus. Askarruttaa, tarkoitetaanko tässä “korotuksella” koko panoskokoa vai maksua + tämän ylittävää ‘korotusta’? Tähän pari esimerkkiä:

    Blindit 1 ja 2 rahaa
    Tilanne 1. Pelaaja A panostaa ennen floppia 2 rahaa
    – Pelaajan B minimikorotus on 4 (2+2)?
    Tilanne 2 .Pelaaja A panostaa 4 rahaa
    – Pelaajan B minimikorotus on 8 (4+4), vai 6 (4+2)?g
    – B korottaa 8. Onko pelaajan C minimikorotus 16 (8+8), vai kenties 12 (B:n maksu 4 ja korotus 4 + oma korotus 4)?

    Vastaa ››
  23. Antti
    #23

    Korotuksella tarkoitetaan tässä sitä rahasummaa, jolla entinen panoskoko ylitetään.

    Nopeat vastaukset kysymyksiisi:
    Tilanne 1
    – Kyllä

    Tilanne 2
    (Olettaen, että kyseessä on edelleen floppia edeltävä panostuskierros ja iso blindi on 2)
    – 6 (Ennen A:n panostusta kierroksen panos oli kaksi, joten A korotti kahdella. Myös B:n pitää siis korottaa vähintään kahdella.)
    – 12 (4+4+4)

    (Olettaen, että pelataan jotain myöhempää panostuskierrosta)
    – 8 (Ennen A:n panostusta kierroksen panos oli nolla, joten A panosti neljä. B:n pitää siis korottaa vähintään neljällä.)
    – 12 (4+4+4)

    Vastaa ››
  24. 2-3-4-5-7
    #24

    Tuohon aiheeseen “reraise pitää olla vähintään edellisen korotuksen suuruinen” vielä jatkokysymys:
    Eikös tuo em vaatimus nollaudu panostuskierrosten välillä (eli ensimmäinen min. korotus uudella kierroksella on taas se alkuperäinen 2xbb) vai pitääkö turnilla tehtävän ensimmäisen korotuksen edelleen olla vähintään flopilla tehdyn viimeisen korotuksen suuruinen? Tästä keskusteltiin eräässä kaveripelissä taannoin.

    Vastaa ››
  25. Tuuripelle
    #25

    Hei,
    Lisäkysymys edelliseen: “nollaantuuko” minimikorotus panostuskierrokselta toiselle vai siirtyykö se flopilta turnille jne? Eli jos flopilla on korotettu viimeksi 5xbb, niin onko turnin ensimmäinen minimipanostus edelleen 1xbb vai 5xbb?

    Vastaa ››
  26. Antti
    #26

    Hyvä täsmentävä kysymys. Nollautuu, sillä “korotuksen pitää olla vähintään edellisen panostuksen suuruinen” -säännöllä viitataan vain kulloinkin menossa olevaan panostuskierrokseen.

    Vastaa ››
  27. Tuuripelle
    #27

    Kun nyt olen ollut pelaamassa/järjestämässä paria kotipeli-iltaa, olen huomannut käytännöllisimmäksi panostussäännöksi sen, että minimikorotuksen suuruus on yksiselitteisesti aina ja joka tilanteessa tuo 1xBB. Tuon virallisen “korotuksen pitää olla vähintään edellisen panostuksen suuruinen” -säännön seuraaminen ja noudattaminen tuottaa (ainakin parin kaljan jälkeen) ylivoimaisia ponnistuksia useimmille.

    Mistä tahansa sääntömuutoksistahan tietenkin voidaan (pitääkin) sopia ennen pelin alkua, mutta mitä itse tuumaat tällaisesta sääntösovelluksesta kotipeli-iltoihin? Koska monet haluavat joka tapauksessa korottaa aika pienillä summilla (isoonkin pottiin), näin menetellen vältetään kokemukseni mukaan turhaa polemiikkia ja kädenvääntöä korotuksen koosta (ja sen muistelua, mitäs se edellinen kaveri nyt panostikaan – uudelleenkorotuksen kyseessä ollen tilanne vain monimutkaistuu virallisen säännön mukaan).

    Lisäksi, sallimalla 1xbb -korotuksethan isomman panostuksen päälle lähinnä sallitaan strategisten virheiden teko muille pelaajille; noin pienen korotuksen tekeminenhän on joka tapauksessa tyhmää, jos korottaa aikoo.

    Vastaa ››
  28. Antti
    #28

    Itse suosin kaikesta huolimatta kotipeleissäkin aina oikeita panostussääntöjä. Niiden opettelu kestää aiemmin no limit hold’emia pelaamattomilta muutaman pelikerran, mutta kyllä ne lopulta perille menevät – ja kun ne on kerran oppinut, ovat ne kuitenkin sen verran yksinkertaiset, että aloittelijatkin kyllä pystyvät niitä noudattamaan vielä muutaman drinksun jälkeenkin.

    Suosin oikeita sääntöjä siksi, että niiden oppiminen on kannattavaa pitkällä tähtäimellä: jos kotiringin pelaaja käy jossain muualla pelaamassa, on hän siellä (kasinolla, netissä, toisessa kotipelissä) heti kärryillä säännöistä, eikä näin ollen joudu myöhemmin erikseen opettelemaan oikeita panostussääntöjä. Tämä on mielestäni varteen otettava näkökulma, sillä hold’em on tunnetusti sen verran hauskaa, että pelin kotipeleissä oppineet tuppaavat sitä myöhemmin muuallakin pelaamaan. Väärät säännöt saattavat myös opettaa vääriä strategioita (1bb korotus ei suinkaan aina olisi virhe), mikä sekin olisi pitkällä tähtäimellä haitallista.

    Sääntöjen yksinkertaistamisen sijaan (mikä sekin on toki ihan sallittua, kunhan kaikki siihen suostuvat, kuten sanoit) suosittelen pelin etenemisen helpottamiseksi sitä, että pöydän kokenein pelaaja (tai pelaajat) seuraa aktiivisesti muitakin jakoja kuin niitä missä itse pelaa. Kun joku käy ihmettelemään mikäs se minimikorotus nyt olikaan, voi säännöt osaava pelaaja suoraan huikata oikean vastauksen -tarvittaessa perustelun kera- ja peli etenee jouhevasti ja oikeilla säännöillä.

    Vastaa ››
  29. Tuuripelle
    #29

    Pelit tuli pelattua, ja pidettiin säntillisesti kiinni tuosta virallisesta säännöstä. Pienen alkukakistelun jälkeen homma meni melko sujuvasti, ja pöytään saatiin aina oikeat panoskoot.

    Tuon panoksen korotusosuuden selvittämistä helpotti sellainen ohjeistus peliin, että korottaja lausuu “Korotan” ja sitten kokonaissumma – ja erittelee sitten ääneen mikä osa panoksesta oli maksua ja mikä uutta korotusta (näin menetellen ei myöskään tule tehtyä stringbetsausta). Näin seuraavalla mahdollisella korottajalla oli heti täysin selvää mikä on oikea minimikorotus.

    Vastaa ››
  30. Antti
    #30

    Tuo aikomuksensa ääneen sanominen on erittäin suositeltava tapa. Sillä välttyy monilta epäselviltä tilanteilta, joista ehdottomasti yleisin on yhden ison pelimerkin asettaminen peliin, jonka aloittelijat lähes aina luulevat tarkoittavan korotusta. Jos no limit pelissä panostuskierroksella on aiemmin panostettu, tarkoittaa yhden pelimerkin peliin asettaminen kuitenkin maksua. Jos ennen yhden pelimerkin korotusta malttaa sanoa “korotan”, vältytään koko sotkulta.

    Vastaa ››
  31. Jesse
    #31

    Tuossa Potin voittaminen ja sivupotit -osassa sanotaan, että parhaan viidenkortin pokerikäden omaava pelaaja voittaa potin, mutta entäs jos joku bluffaa hänet ulos, eihän silloin paras käsi voita?

    Vastaa ››
  32. Antti
    #32

    Näinhän se tietty on, sanamuoto korjattu selkeämmäksi.

    Vastaa ››
  33. Rilesto
    #33

    Kiitos monesta selventävästä vastaukseta tässä ketjussa
    yks kysymys kuiteski lisää joka askarruttaa
    blaindit 200/400 flopin jälkeen ensimmäinen korotus 600
    tästä seuraava minimi korotus = 2xbb eli 800 eikä 1200 ok
    samaa peliä riverin jälkeen lyönti 3000 mikä on minimi korotus 3000:lle vai onko se 6000 ?!
    pelinä nl 10h sittari

    Vastaa ››
  34. Antti
    #34

    Pienin lyönti no limit -pelissä on aina ison blindin verran lisää. Kaikkien korotusten täytyy lisäksi olla vähintään edellisen panostuksen / korotuksen kokoisia.

    Blindit 200/400: Pienin panostus = 800. Jos joku panostaa 800, on tästä seuraava korotus 1200 (edellinen pelaaja laittoi 400 yli ison blindin, joten se on pienin korotus ja 800+400 = 1200).

    Riverillä pelaaja panostaa 3000. Minireissu on 6000, sillä edeltävä pelaaja korotti panosta 3000 merkin verran ja minimikorotus on edeltävän panostuksen/korotuksen kokoinen, eli 3000 + 3000 = 6000.

    Toivottavasti ei kuulostanut kauhean sekavalta 🙂

    Vastaa ››
  35. Rilesto
    #35

    Tarkennusta vielä tohon edelliseen
    Sokkopanokset säätelevät Texas Hold’emissä myös panostamisen alarajaa. No limitissä täytyy panostaa vähintään kierroksen edellisen korotuksen tai ison blindin verran (jos edellä ei ole korotettu).
    blindit 200/400 Eikö pienin panostus ole 400 eli ison blindin verran myös flopin jälkeenkin
    mutta flopin jälkeen ensimmäinen lyökin 600
    tästä seuraavan minimi korotus olisi
    2xbb eli 800 eikä 1200
    tätä tossa funtsailin myös
    jos tota vastausta katsoo edelliseen kysymykseen että pienin panostus on 800 flopin jälkeen eli 2xbb
    niin miten se nenee turnin ja riverin jälkeen
    taitaapas olla paljon vielä opittavaa
    (kyllä me tästä vielä sekavaakin saadaan)

    Vastaa ››
  36. Antti
    #36

    Eli pienin panostus on aina ison blindin verran tai edeltävän korotuksen verran.

    Oletetaan että blindit on 200/400

    Ennen floppia pelaaja voi joko luovuttaa, maksaa 400 tai panostaa. Jos hän panostaa, pitää laittaa vähintään ison blindin verran lisää peliin. Koska kierroksen panos on jo 400 (iso blindi), hänen täytyy laittaa 400 tuon päälle, eli lykätä peliin minimissään 800.

    Jos kukaan ei ole flopin jälkeen panostanut, on kierroksen panos nolla. Tällöin pienin panostus on ison blindin, eli 400. Sama turnilla ja riverillä.

    Jos joku lyö flopilla 600 peliin, panos kasvoi nollasta 600 merkkiin. Tällöin on minireissu laittaa 600 lisää, eli 1200.

    Panostaminen on niitä asioita, jotka on helpompaa oppia kokeilemalla kuin lukemalla. Eli jos et ole vielä kokeillut, niin esimerkiksi Pokerstarsissa voi ilmaisessa sittarissa kokeilla kaikenlaisia panoskokoja, kun tietokone pitää huolta sääntöjen noudattamisesta ja näin koko homman oppii hujauksessa.

    Vastaa ››
  37. Rilesto
    #37

    Kiitos kun sen rautalangasta vääntää ni uppoaa se tyhmenpäänkin

    Vastaa ››
  38. Juha
    #38

    just pelasin privilegee pokerstarsil ja siinä oli:
    korotus minimissään 1xBB, blindit 10/20, tarjos jo korotettuun pottiin (korotus 60) uudelleen korotusta 80.

    Vastaa ››
  39. Juha
    #39

    toi äskeinen olikin vähän turha, mutta aiempaan ylhäällä huomautus että pokerstarsil voi säätää panostussäätimen niin että korotukset menee pienissä blindeissa.

    Vastaa ››

Kommentoi