Oman pelisaitin perustaminen
29.05.2006 | Aihe: Yleiset artikkelit
Haluatko lukea lisää vinkkejä Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.
Jokaisella pokeria netissä pelaavalla on varmasti käynyt joskus mielessä, miten menestyvän pokerisivun täytyy olla aikamoinen rahasampo, jossa tuhannet ja tuhannet pelaajat jauhavat rikkauksia paitsi toisilleen, niin myös sivujen omistajille.
Mukaan siis tekisi mieli, sillä tottahan oman pelipaikan pyörittämisen täytyy voittaa tavallinen töissä puurtaminen muutenkin kuin vain palkan osalta. Mutta mitä oman pelipaikan perustaminen maksaisi ja miten se käytännössä tapahtuisi? Tutkin asiaa huvikseni ja tässä on tulos.
Vaatimukset
Pokeri on kilpailtu ala. Millään puolihuvikseen kokoon kyhätyillä pelisivuilla on turha lähteä änkäämään mukaan isojen poikien leikkiin. Omatakseen edes jonkinlaiset mahdollisuudet menestyä, täytyy kunnollisen pelipaikan täyttää vähintään seuraavat vaatimukset:
– testattu, laadukas softa pyörittää sivuja, pelaamista ja rahansiirtoja
– nopeat rahansiirrot tarpeellisin talletusvaihtoehdoin (Visa, Neteller)
– nopeat serverit ja hyvät yhteydet laadukkaan pelikokemuksen takaamiseksi
– riittävän hyvä ulkoasu
Vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan:
– oma firma sivuston taustalle
– serverit maahan, jossa sivujen ylläpito on laillista
– henkilökuntaa pyörittämään toimintaa
– rahaa teknisen puolen toteuttamiseen
– rahaa markkinointiin
– rahaa palkkoihin
– rahaa sekalaisiin kuluihin
Tutkimuksen yksinkertaistamiseksi oletan, että pientä pokerisivua voi pyörittää neljän hengen voimin, jos jokainen nelikosta on 100% sitoutunut paiskimaan hommia kellon ympäri.
Seuraavassa esimerkissä neljän hengen kaveriporukka päättää perustaa Arctic Poker Circle -nimisen pokerisaitin. Esimerkkimme kaverinelikko hoitaa saitin pyörittämisen käytännön puolen. Porukasta löytyy osaava koodari/nettiekspertti, markkinoinnin rautainen ammattilainen, graafikko ja vielä yksi työnarkomaani hoitamaan sekalaisia tehtäviä ja hallinnointia.
Kaveriporukan etuna on, että kaikkien sitoutumisesta projektiin voi olla varma. Lisäksi ongelmia palkkojen maksamisen yms. seikkojen suhteen ei synny, sillä nelikko ymmärtää, että rahaa jaetaan vasta sitten kun sitä on. Alkuajan voi kitkutella syömällä makaronia ja tonnikalaa ihan kuin opiskeluaikoina.
Kaveriporukat ovat oikeassa elämässäkin monen, osin erittäin menestyksekkäiden sivujen takana. Esimerkiksi laskutavasta jo edesmenneen Absolute Pokerin perustajat olivat vanhoja opiskelijakavereita collegesta.
Pokerisofta
Olisi turhaa ajan ja resurssien hukkaa alkaa itse ohjelmoimaan pokerisoftaa Arctic Poker Circleen. Asiakkaiden pelaamista hoitavan ohjelman kehittäminen olisi valtava urakka, jossa ei olisi varaa virheisiin. Järkevämpää onkin ostaa softa valmiina, jolloin käyttöönsä saa luotettavan ja käytännössä testatun ohjelman.
Tässä vaiheessa on tehtävä suuri päätös. Vaihtoehtoja on kaksi:
Porukka voi perustaa täysin oman sivun. Tällöin on ostettava itsenäinen softa, järjestettävä serverit, hankittava rahansiirtojen vaatima tekniikka ja luvat, hankittava kaikki pelaajat itse ja niin edelleen. Näin toimittaessa kaikki tulot pysyvät omassa firmassa.
Toinen vaihtoehto on liittyä johonkin pokeriverkkoon. Tällöin verkon omistaja toimittaa pelaamista ja rahansiirtoja hoitavan ohjelman ja pyörittää sivustoa omilla servereillään. Tässä vaihtoehdossa Arctic Circleä ei vaivaa pelaajapuute, sillä sinne rekisteröityvät pelaajat pelaavat muiden saman verkon pelaajien kanssa. Tämän vaihtoehdon alkuinvestointi on pienempi, mutta pokeriverkko kuittaa sivujen tuloista pahimmillaan yli puolet.
Arctic Circlen porukkaa ei pelota. Heillä on erinomaiset kontaktit pokerimaailmaan ja hyvä markkinointikonsepti, joiden avulla he uskovat saavansa tarpeeksi pelaajia saitilleen. Pankkitililiä päätös verottaa n. 80.000$, millä ostetaan pokeriohjelma, serverit joilla se pyörii ja luvat rahansiirtoihin Visalta ja muilta tahoilta. Pokeriverkkoon, kuten Primaan, liittyminen olisi maksanut vain n. 20.000$.
Fyysisen sijainnin valitseminen
Softa ja serverit on nyt hankittu, joten ne pitäisi laittaa toimimaan jonnekin. Paikan valinta ei ole ihan yksinkertaista, sillä kansainvälisten uhkapelisivujen pyörittäminen on laillista vain hyvin harvoissa maissa. Lisäksi nekin maat, joissa se on laillista, haluavat pelilisenssistä aikamoiset maksut.
Minne siis mennä? Euroopassa suosituimmat vaihtoehdot ovat Malta ja Gibraltar, joista jälkimmäiseltä löytyy mm. Party Poker. Rahaa on kuitenkin kulunut jo rutkasti, eikä Arctic Cirlen perustajia houkuta kyseisten maiden viisinumeroiset linsessimaksut. Verojakin Maltalla menisi yli neljä prosenttia tuloista – mitä ryöväystä!
Vaihtoehtoja jää muutamia ympäri maailman. Kukaan ei halua Afrikkaan ja Aasia on liian kaukana. Jäljelle jää Keski-Amerikka. Siellä uhkapelisivut suosivat Belizeä, mutta 15.000$ lisenssimaksu ja 2% tulovero eivät nyt houkuta, vaikka paikallinen hallitus kohteleekin maassa asuvia uhkapelifirmojen omistajia kuin kansallissankareita. Venezuelaakin voisi harkita, mutta sinne rekisteröidyt sivut ovat lähes poikkeuksetta rikollisten pyörittämiä – ei kiitos. Jäljelle jää yksi vaihtoehto: Costa Rica.
Costa Rica
Costa Rica on pieni, neljän miljoonan asukkaan maa Keski-Amerikassa (Wikipedia). Se tunnetaan Keski-Amerikan mittapuulla poikkeuksellisen vakaista ja rauhallisista oloistaan. Projektin kannalta mielenkiintoisesti Costa Rica tunnetaan myös lukemattomien rahapelisivujen kotimaana.
Rahapelisivujen määrään on syypää lainsäädännöllinen porsaanreikä: Costa Rican lain mukaan vedonlyönti ja uhkapelaaminen on jotain, missä toisena osapuolena on Costa Rican asukas. Jos uhkapelisivut eivät hyväksy asiakkaiksi costa ricalaisia, koko palvelu putoaa lainsäädännön ansiosta hämmentävään tilaan ja sen toimintaa ei valvo oikeastaan mikään laki!
Casinoa Costa Ricaan olisi turha perustaa, sillä heikon lainsäädännön johdosta pelaajien luottamus costa ricalaisten casinoiden toimintaan on matalalla. Arctic Circlen kohdalla tällä ei ole niin väliä, sillä pokerisivujen luotettavuutta vahtii pokerin ympärillä toimivat aktiiviset nettiyhteisöt, joten rehellisesti toimimalla sijainti ei ole mikään ongelma. Viimeisetkin epäilyt karisevat viimeistään siinä vaiheessa, kun paljastuu että pienen kikkailun jälkeen Costa Ricassa Arctic Circle ja sen omistajat maksavat kaikista tuloistaan veroja tasan 0%.
Firman perustaminen Costa Ricaan ei ole mikään ongelma. Varsinainen perustaminen maksaa 100$, minkä päälle tulee asianajajakuluja n. 1000$. Reilulla tonnilla kaveriporukkamme perustaa Arctic Poker Circlen emofirmaksi Arctic Gamingin.
Paikka on siis päätetty ja firma perustettu. Nyt pokerisivuja pyörittävät serverit pitäisi lykätä jonnekin Costa Ricaan. Tämä ei ole ongelma, sillä jo pelkästään pääkaupunki San Josesta löytyy lukuisia Hosta Rican tapaisia firmoja, jotka ovat erikoistuneet rahapelisivujen raudan hoitamiseen. Kuluja tulee n. 2000$ kuukaudessa. Se on paljon, mutta palvelukatkoihin tai muihin ongelmiin ei yksinkertaisesti ole varaa, ne vievät maineen ja rahat.
Veroparatiisiin
Koska projektin alkupuolella tulot tuskin hurmaavat, on syytä ottaa kaikki hyöty Costa Rican tarjoamista veroeduista. Vaikka etätyöskentely muuten olisikin mahdollista, vaatii verojen nollaaminen muuttoa Costa Ricaan. Muutenkin käytännön järjestelyt sujuvat jouheammin paikan päällä.
Muutto Costa Ricaan vaatii ainakin:
– lentoliput
– asunnot koko porukalle
– toimiston
Helpointa on järjestää lentoliput. Menoliput maksavat yhteensä n. 4000$, halvemmalla päässee jos jaksaa tonkia tarjouksia.
Asunnossa voi näppärästi säästää hankkimalla koko porukalle yhteisen kämppä. n. 1200 – 1500 dollarin kuukausivuokralla San Josésta saa mukavan neljällä makuuhuoneella varustetun asunnon tai omakotitalon, jonne mahtuu koko Arctic Poker Circlen työntekijäpoppoo.
Toimistoa on turha vuokrata erikseen. Kunhan koko porukalle on ostettu 4000$:lla kannettavat tietokoneet, ajaa toimiston virkaa vaikka keittiön pöytä. Toimistosta säästyneet rahat voi satsata asunnon vuokraan, jotta kämpästä varmasti löytyisi ilmastointi, mitä kylmän pohjolan asukit helteisessä ilmastossa varmasti tarvitsevat.
Markkinointi
Nyt Arctic Circle on jo käytännössä pystyssä. Enää tarvitaan pelaajat, joilta napsitulla komissiolla koko lysti rahoitetaan.
Markkinointi on todennäköisesti koko projektin vaikein ja riskialttein osuus, jonka hoitaminen on kannattanut suunnitella millimetrin tarkasti jo projektin alkumetreillä. Markkinoinnin vaikeudesta kertoo sekin, että hieman lähteestä riippuen arvioidaan pokerisivuille koituvan mainoskuluja jokaista hankittua pelaajaa kohti n. 100$ – 300$. Ei mikään ihan pieni raha.
Miten Arctic Circle siis haalii pelaajansa? Järjestämällä kilpailuja, freerolleja tai pokeriliigoja? Kirjoittelemalla kaikille keskustelupalstoille, että Arctic Circle on paras sivu ikinä? Televisiomainoksilla? Amerikassa suuressa huudossa on palkata sivuston mainosmieheksi joku julkimo. Arctic Poker Circle voisi kokeilla samaa ja palkata edustajakseen vaikka Lordin tai Matti Nykäsen – julkisuus ainakin olisi taattu.
Vaihtoehtoja on monia, mutta yksi asia on selvä – jos markkinointi kosahtaa, menee koko projekti puihin. Maailman paraskaan pokerisaitti ei tuota mitään, jos siellä ei ole ketään.
Loppulaskelma
Arctic Poker Circle on nyt perustettu. Serverit humisevat San Josessa hyvin ilmastoidussa ja vartioidussa datakeskuksessa ja sen omistajat painavat duunia muutaman kilometrin päässä niin ikään hyvin ilmastoidussa asunnossaan. Kulujen laskeminen voi alkaa.
Ensimmäisen vuoden ajalta rahaa kuluu seuraavasti:
Software ja serverit: 80.000$
Tietoliikenne: 12*2000$ = 24.000$
Asuminen: 12*1500$ = 18.000$
Yhtiön perustaminen: 1100$
Atk-välineet: 4.000$
Menoliput neljälle Helsinki – San Jose: 4.000$
Päälle tulee vielä markkinointi. Se on ongelmallinen laskettava, sillä periaatteessa markkinointiin kulutettujen varojen pitäisi tietysti tulla moninvertaisesti takaisin. Jonkinlainen alkupotti markkinointiin kuitenkin tarvitaan. Sanotaan nyt vaikka 100.000$, minkä pahimmassakin tapauksessa pitäisi riittää kohtuullisen pelaajakatraan haalimiseen – tai ainakin Matti Nykäsen palkkaamiseen.
Näillä oletuksilla ensimmäisen vuoden kulut ovat yhteensä 231.100$. Karkeasti voitaneen sanoa, että virhemarginaalit, satunnaiset kulut ja aputyövoiman vaatimat palkat huomioiden ensimmäisenä vuonna rahaa palaa reilut 250.000$, mihin päälle tulee vielä arkipäiväisen elelyn vaatimat kulut.
Arvio Arctic Poker Circlen perustamiskuluista pitää todennäköisesti melko hyvin paikkansa. Eri lähteissä näkemäni erittelemättömät arviot pokerisivujen perustamisen kuluista vaihtelevat n. 200.000$ – 500.000$ välillä, joten Arctic Poker Circle olisi saitti halvemmasta päästä, muttei kuitenkaan aivan halvinta laatua.
Johtopäätökset
Suuri kysymys on vielä vastaamatta: miten Arctic Poker Circlen käy? Kannattaako 250.000$ satsaus, vai onko edessä loppuelämä köyhäintalossa?
Amerikkalaiset ainakin uskovat mahdollisuuksiin. Nettiin on viime vuosina pulpahtanut useampiakin pelisaitteja, jotka on perustanut jonkin (yleensä internet-alalla toimivan) firman työntekijät. Tällaiset n. 10 hengen työpaikkaporukat kokoavat rahat yhdessä, lähettävät jonkun Costa Ricaan hoitamaan asioita ja pyörittävät toimintaa muuten etätyönä.
Ruotsalaisetkin uskovat pokerin mahdollisuuksiin aivan eri malliin kuin suomalaiset. Pelkästään suorassa ruotsalaisomistuksessa on lähes 50 pokerisaittia, ja jos ruotsalaisten omistamissa pokeriverkoissa pyörivät sivut lasketaan mukaan, nousee luku lähelle sataa – ellei ylikin!
Houkutus pelisivujen perustamiseen on selvä: 250.000$:n kulut eivät ole firmaa perustettaessa mitenkään järkyttävän suuret. Investointi on vain vähän yli kaksi kertaa suurempi kuin Body Shop -myymälän perustamisen vaatima satsaus. Tulopuolella pokerisaitilla on kuitenkin potentiaalia ihan eri malliin kuin yhdelläkään luontoystävällisellä kemikaliolla.
Koko projekti tiivistyy hyvin pitkälti siihen, miten markkinointi onnistuu: tuleeko sivuille ketään, ja jos tulee, jättävätkö he sivuille enemmän rahaa kuin heidän hankkimisestaan koitui kuluja.
Jos markkinointi onnistuu, on mahdollisuudet lähes rajattomat. Alan johtaja, Party Poker, tuotti vuoden 2005 jälkimmäisellä puolikkaalla voittoa n. 500.000.000$. Vaatimattomammankin voittoa tuottavan pokerisivun omistamalla pääsee nopeasti pohtimaan, että missä päin San Josen satamaa se oma huvipursi oikein olikaan parkissa.
Jos taas markkinointi menee puihin, on edessä velkojen maksu. Jokainen neljästä perustajasta pääsee maksamaan summan, jolla saisi Helsingistä pienen yksiön. Jotain sentään jää käteen – tutuille ja tuntemattomille voi koko loppuelämänsä kehua olleensa mukana 250.000 dollaria maksaneella eksoottisella seikkailulla Keski-Amerikassa…
Oliko vinkki mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.