Omaha 2: Yleinen strategia suoraviivaiseen peliin

Omahan artikkelisarjassa edetään Nettipokeri.infossa toiseen osaan. Tällä kertaa opetellaan hyvin suoraviivainen yleinen strategia Omahaan. Tarkoitus on oppia kunnollinen perusta pelaamiselle, jonka varaan on taitojen karttuessa helppo lisätä monimutkaisempia pelikuvioita.

Pre-flop

Ennen floppia teet päätöksen siitä, osallistutko jakoon vai et. Tähän vaikuttaa mm. lähtökätesi (ks. edellinen osa), positiosi, vastustajasi ja kaikki muu mahdollinen tieto jonka pelitilanteesta irti saat.

Sen, miten jakoon lähdet, voit päättää pelitilanteen mukaan: maksaminen (jopa limppaaminen), panostaminen, korottaminen … kaikki ovat aivan päteviä vaihtoehtoja tilanteesta riippuen.

Huomaa kuitenkin, että ilman positiota korottaminen on Omahassa aina riskipeliä: jos floppi ei ole aivan täydellinen ja jaossa on mukana osaava pelaaja, tulee jaon loppu tulee olemaan erittäin epämiellyttävä pelattava. Korota vain tarkasti harkiten huonosta positiosta!

Pottilimiitin käyttäminen ja flopin suuri merkitys tekevät ylipäätään Omahan pre-flop pelistä erilaista kuin esimerkiksi no limit Hold’emin pre-flop pelistä. Kyse on siitä, että Omahassa pelataan vielä enemmän lisäkertoimilla (sillä, mitä ehkä voit voittaa jaon tulevissa vaiheissa).

Hienovarainen, mutta merkittävä ero pelien välillä näkyy mm. siinä, että Hold’emissa voidaan jonkun jo panostettua korottaa kahdesta syystä: joko toivotaan maksua huonolta kädeltä tai (mikä on aika yleistä) toivotaan että panostaja laittaa korttinsa pakkaan.

Omahassa korotetaan vastaavassa tilanteessa lähinnä ensin mainitusta syystä, sillä vain harva rahaa peliin laittanut enää foldaa ennen floppia. Syy tähän on, että rahaa menee (useimmiten) sisään preflopissa vain suhteellisen pieni osa pelaajien pinkoista ja toisaalta floppi voi muuttaa tilanteen miten päin vain. Ei siis kannata foldata ennen kuin on katsonut, josko floppi toisi tilanteen, jossa voi voittaa todella isot rahat.

Floppi

Tietyllä tapaa Omaha-jaot vasta alkavat, kun on päästy flopille asti – niin merkittävästi floppi tilanteen usein muuttaa.

Omahassa sotasuunnitelma on tässä vaiheessa suurin piirtein seuraava: osuneilla käsillä ja tarpeeksi hyvillä vedoilla panostetaan, kuten tehdään myös jos potti ei muita kiinnosta.

Paras käsi

Tämä on se osa Omahaa, jota ei oikein voi selittää, ja jossa oma pelikokemus, intuitio ja kaiken maailman pokerivaistot ovat kaiken a ja o.

Ei nimittäin ole mitenkään yksinkertaista selvittää, onko Omaha-jaossa johdossa vai ei. Tilanteen selvittämiseen pitää osata yhdistää kaikki faktat (montako pelaajaa jaossa mukana, mikä oli pre-flop-action, millaisia vastustajat ovat ja niin edelleen) ja sen tuloksena tulla jonkinlaiseen johtopäätökseen. Koska käsikortteja Omahassa on enemmän, käden täytyy olla kovempi kuin Texas Hold’emissa vastaavassa tilanteessa.

Hold’emin pelaajien on myös tärkeää huomata ja ymmärtää, että paras valmis käsi ei aina ole jaon todennäköisin voittaja: Omahassa voi flopata niin moniouttisia vetoja, että ne ovat jaon todennäköisiä voittajia jopa settiä vastaan. Tämän takia hyvällä valmiilla kädellä on joskus perusteltua ottaa jako flopilla rauhallisesti, katsoa turni ja arvioida tilanne uudestaan. Jos turn on turvallinen, sitten voi lämätä rahaa sisään – kun veto saa enää yhden kortin, se on selkeästi heikompi kuin kun tulossa on vielä kaksi korttia.

Pelitilanteen selvittämistä voi harjoitella pelaamisen lisäksi myös leikkimällä Omaha-simulaattorilla, mikä on erittäin suositeltavaa. Jos pelisession jälkeen laitat session aikana mietityttäneet tilanteet simulaattoriin, opit pian tulkitsemaan jakojen tilanteita. Simulaattori yhdistettynä pelaamiseen on jopa tehokkaampi tapa oppia kuin pelkkä pelaaminen.

Kun tulet pähkäilyjesi tuloksena siihen johtopäätökseen, että olet johdossa, on aika laittaa rahaa sisään: pottilimiitin pelissä pottia on kasvatettava johdonmukaisesti, jotta jaon aikana ehtii voittaa merkittäviä summia.

Jos vastustajat esittävät yllättäviä elonmerkkejä, ota oman käden vahvuus tarkisteluun uudestaan. Perinteisiä ansakäsiä, joihin Texas Hold’emista vasta Omahaan siirtyneet haksahtavat ovat mm: alle ässän korkuinen väri, muu kuin salettisuora, pieni setti (jolla ollaan joko vähän edellä (vetoa vastaan) tai maili perässä (isompi setti)), tripsit (esim. 9765 pöytään Q99 – kävisikö vastustaja urheilemaan huonommalla kädellä?) ja niin edelleen.

Hyvä veto

Vedot ovat Omahan ehdoton suola. Vahvojen vetojen pelaaminen on paitsi hauskaa (niitä pelatessa pääsee uhkapelitunnelmiin), myös usein varsin tuottoisaa.

Kun saat vahvan vedon, ona aika laittaa rahaa peliin. Näin toimitaan, koska:

• Vastustaja voi foldata, jolloin voitat kädellä joka olisi saattanut muodostua jaon parhaaksi
• Saat maksimaalisen voiton silloin kun veto osuu.
• Se tekee pelistäsi vaikeasti luettavaa: kun vastustaja ensi kerran luulee että panostat vedolla, mutta sinulla onkin sillä kertaa kärkisetti, tulos on varsin makoisa.

Mikä sitten on “vahva veto”? Sanotaan vaikka niin, että jokin normaali Texas Hold’emin veto (päistä avoin suoranveto, 8 outtia) ei ole Omahassa vielä paljon mitään.

Toiveena voisi olla vaikka 13-outtinen veto. Tällainen veto valmistuu riveriin mennessä melko tarkasti joka toinen kerta. Se ei toki voita joka toinen kerta (pöytä voi parittaa, jolloin täyskäsi voi viedä potin), mutta sillä voi silti pelata vahvasti: jos vastustaja foldaa edes silloin tällöin, 13-outtisella suoralla korottaminen on jo varsin tuottoisaa.

Outtien määrän lisäksi kannattaa tuijottaa niiden laatua. Toiveissa olisi, että outeista mahdollisimman moni tuo parhaan mahdollisen suoran (tai värinveto tuo parhaan värin). Mikään ei tule kalliimmaksi ja kipeämmäksi, kuin vetää toiseksi paras suora tai väri! Edellisessä osassa jo mainittiinkin, että reikä lähtökäden kahden isoimman kortin välillä on usein turmiollinen: nämä reikäkädet tuovat muita kuin salettisuoria, mikä voi kostautua.

Outtien laskeminen voi olla pelin tiimellyksessä varsin hankalaa, eikä sitä oikeastaan helpota kuin kokemus: mitä enemmän jakoja näkee, sitä nopeammin aivot ymmärtävät montako outtia kätösessä on. Lisäksi pelikokemuksen myötä oppii arvioimaan, missä määrin esimerkiksi alle ässän korkuinen värinveto kannattaa huomioida tai jättää huomioimatta.

Jos Omahan vedot eivät heti uppoa tajuntaan, ei kannata hätääntyä. Kyse on oikeasti monimutkaisesta asiasta, jonka oppimiseen menee aikaa. Hyvänä esimerkkinä tästä kirjassa Pot-Limit Omaha Poker on pelkille suoranvedoille omistettu peräti 20 sivua asiaa. Kirja muuten arvostellaan NP.infossa tämän artikkelisarjan perään.

Potti ei kiinnosta muita

Joskus potti ei vaan tunnu kiinnostavan ketään. Tämä tapahtuu erityisen usein, kun short-handed Omaha-pöytään on eksynyt monta “Hold’em-turistia”, eli normaalisti Texas Hold’emia pelaavaa pelaajaa – tällaiset hemmot näkevät Omahassa usein mörköjä joka suunnassa ja pelaavat vain saleteilla tai käytännön saleteilla.

Jos potti ei tunnu kiinnostavan ketään, sen kotiuttamista voi yrittää panostamalla. Se onnistuu sitä todennäköisemmin, mitä vähemmän jaossa on pelaajia mukana ja mitä useamman kerran he ovat checkanneet.

Potin vienti passiiviseksi heittäytynyttä vastustajaa vastaan on useimmiten pitkällä tähtäimellä kannattavaa: vaikka joka vienti ei onnistuisikaan, onnistuu se kuitenkin tarpeeksi hyvällä prosentilla. Ja bonuksena vastustajat voivat alkaa maksaa silloinkin, kun saat hyvän käden – sinähän olet se heppu, joka panostaa useammin kuin moni muu, joten vastustaja voi heittäytyä sheriffiksi ja yrittää pitää sinut maksullaan “rehellisenä”.

Pelaa suoraviivaisesti

Kun vasta aloittelet Omahaa, pelaa suoraviivaisesti. Vaikka olisit tehnyt Hold’emissa miten veikeitä ja monimutkaisia kikkoja, niin säästä ne Omahassa myöhemmäksi.

Tämä ohje voi kuulostaa tylsältä (ja sitähän se tavallaan onkin), mutta kyse on vakavasta asiasta. Suoraviivainen panostaminen vahvoilla valmiilla käsillä ja hyvillä vedoilla tekee pelistäsi vaikeammin luettavaa kuin luulisitkaan, minkä lisäksi se estää tekemästä monia ikäviä virheitä.

Hyvä esimerkki alkuun turhan monimutkaisesta kuviosta on check-raise. Hold’emissa ei usein ole kuolettava virhe, vaikka haettu check-raise menisi läpi checkinä: vastustajalla tuskin on aivan kauheasti otteja mihin osua.

Omahassa epäonnistunut check-raise on ikävämpi: checkinä läpi mennyt check-raisen yritys voi tuoda vastustajalle tämän tarvitseman kortin ilmaiseksi, minkä lisäksi epäonnistunut check-raise pitää potin pienenä, jolloin ison potin voittaminen vaikeutuu olennaisesti.

Suoraviivaisuus toimii myös panostuskokojen kanssa: flopilla ja turnissa voi vetäistä potillisen, riverillä vähemmän.

Tämä yksinkertainen suunnitelma tähtää maksimikokoisen potin voittamiseen: flopilla ja turnilla kasvatetaan pottia, riverillä otetaan niin paljon kuin arvioidaan irti saatavan. Ja miten tahansa panostatkin, niin älä lyö potillista hyvillä korteilla ja alle potillista bluffina. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, jotkut pelaajat tekevät näin liki järjestelmällisesti. Sattuneesta syystä he eivät kestä pöydässä kovin kauaa.

Jatkoa seuraa

Tässä oli yleinen, suoraviivainen ja yksinkertainen strategia Omahaan: pelikelpoisella kädellä lapetaan rahaa pottiin, muut kädet foldataan. Siinäpä se – kuulostaa helpolta, mutta vaatii harjoittelua.

Yleistyksien vastakohdaksi ensi viikolla tutustutaan muutamiin hyvin täsmällisiin tilanteisiin ja mm. opitaan mitä ovat blokkerit.