Omaha 1: Lähtökädet

Tästä alkaa Nettipokeri.infon pyydetty ja toivottu pieni Omaha-opas. Kolme (tai neljä) osaa sisältävä artikkelisarja tarjoaa hyvin pehmeän laskun Omahaan ja se sopii kaikille, joilla on jonkinlainen kuva pokerin pelaamisesta ja Omahan säännöt hallussa.

Tavallisuudesta poiketen sarja alkaa aloituskäsien valinnalla ja vasta ensi kerralla perehdytään hieman Omahan pelaamisen strategiaan. Näin siksi, että monet lukijat ryntäävät näitä artikkeleita luettuaan heti pelaamaan ja on hyvä, jos jaon tärkeä alkuosa on edes jotenkin hallussa kun pöytään lähtee. Lisäksi strategian ymmärtäminen on helpompaa, kun tietää millaisilla korteilla jakoihin ylipäätään lähdetään.

Vielä yksi huomautus ennen asiaan siirtymistä: Omahaa voi pelata hyvin monella eri tavalla – useammalla eri tavalla kuin esimerkiksi Texas Holdemia. Sen johdosta mikään opas ei kerro pelistä koko totuutta ja on erittäin tärkeää, että Omahaa pelatessa käytät omia aivojasi täydellä teholla.

Omahan tavoite: kaikki rahat pois vastustajilta

Omahassa tavoite ei ole sen kummempi kuin muissakaan pot ja no limit peleissä. Tavoite on siirtää vastustajan kaikki rahat omiin taskuihin.

Rahojen irrottaminen onnistuu parhaiten isolla kädellä. Vastustajat eivät laita herkästi rahaa pottiin, jos heillä ei ole hyvää kättä. Rahojen irrottaminen onnistuu siis parhaiten, jos vastustajalla on hyvä käsi ja itsellä vielä piirun verran parempi.

Tällä tavoitteella on vaikutusta siihen, millaisia aloituskäsiä Omahassa voi ja kannattaa pelata. Tarkoitus on valita käsiä, jotka voivat osua floppiin todella kovaa – niin kovaa, että rahan laittaminen sisään ei tahdo onnistua, koska kädet tärisevät innosta liikaa.

Järkevät aloituskädet

Olet ehkä kuullut sanottavan, että Omahassa eri taskukortit ovat hyvin tasaväkisiä – harva lähtökäsi on kovin merkittävä suosikki mitään muuta kättä vastaan.

Tämä sanonta pitää kyllä paikkansa, mutta se ei tarkoita sitä, että voisit pelata Omahassa aivan mitä sattuu.

Tasaväkisyys pitää paikkansa vain, jos rahat menevät sisälle ennen floppia. Koska floppi muuttaa käsien tilannetta usein dramaattisesti, ja koska pottilimiitin pelinä Omahassa enemmistö rahoista menee sisään flopin jälkeen, ei lähtökäsiksi voi valita ihan mitä sattuu.

Kuten edellä jo vihjattiin, kannattaa pelata käsiä, jotka osuvat kovaa mahdollisimman suureen osaan flopeista ja muodostavat osuessaan vahvoja käsiä. Flopilta halutaan kaksia pareja, settejä, värinvetoja, suoranvetoja, tai mikä vielä parempaa, näiden yhdistelmiä.

Kun floppiin osuu hyvällä lähtökädellä kovaa, on rahan lappaminen keskelle helppoa ja hauskaa. Tilanne on joko tasan (jos vastustajalla kävi myös hyvä tuuri) tai (mikä todennäköisempää) itse ollaan merkittävästi edellä. Näin pitkällä tähtäimellä jäädään itse reippaasti plussalle ja vastustajat joutuvat keskittymään reloadaamaan pelirahaa pöytään.

Omahan pelattavat taskukortit

Texas Hold’emissa taskukortit voi periaatteessa käydä läpi käsi kädeltä: AJ:llä tehdään näin, AQ:lla noin ja niin edelleen. Tuplaantuneiden taskukorttien myötä Omahassa on niin paljon erilaisia lähtökäsiä, että niiden läpikäyminen käsi kädeltä olisi sulaa hulluutta.

Sen sijaan, että lähtökäsiä käy läpi yhdistelmä yhdistelmältä, on helpompaa ajatella kortteja rakennuspalikoina: Jos näistä rakennuspalikoista saa rakennettua hyvän kokonaisuuden, jako pelataan. Jos ei saa, foldataan.

Seuraavassa suuntaviivoja lähtökäsien tutkimiseen. Näiden ohjeiden avulla sinun pitäisi oppia tunnistamaan melko hyvin, onko kädessä pelaamisen arvoista potentiaalia vai ei.

(Merkinnöistä: suluissa olevat kortit ovat samaa maata ja ilman sulkuja olevat eri maata. (AK)QJ: ässä ja kurko ovat samaa maata, akka ja jätkä muita maita. (AKQ)J: kolme korttia samaa maata ja jätkä eri maata. (AK)(QJ): ässä ja kurko ovat samaa maata, QJ on keskenään samaa maata, mutta eri maata kuin AK.)

Käsi täynnä isoja kortteja

Jos kädessä on vain isoja kortteja, eli laput ovat kymppiä tai ysejä tai suurempia, sen voi pelata.

Muiden Omaha-käsien tapaan käsi saa bonusta, jos siinä on suittareita. Erityisesti bonusta paukkuu, jos yksi korteista on ässä, jolle on kaveriksi samaa maata oleva kortti.

Kaksi paria

Kahden parin lähtökädet ovat toivottavia – kuuluuhan jopa Omahan kaikista paras lähtökäsi (AK)(AK) tähän kategoriaan. Kahden parin kädet ovat paitsi helppoja, myös kannattavia pelattavia: ne floppaavat setin yli joka viides kerta.

Kahden parin käsi on parhaimmillaan, kun parit ovat lähekkäin ja kädellä on väripotentiaalia – vaikkapa (QJ)(QJ). Lisäksi käsi on tietysti aina sitä parempi, mitä suurempia parit ovat: setti vastaan setti -tilanteessa on huomattavasti mukavampi olla johdossa…

Parien koossa mielenkiintoinen raja menee seiskassa. Seiskapari on nimittäin pienin pari, jolla voi flopata kärkisetin ilman suoran pelkoa. On toki epätodennäköistä, että vastustajalla on minisuora, mutta on aina mukavampi lapioida rahaa pottiin ilman pienintäkään huolta moisesta.

Yksi pari

Yhden parin pelaaminen riippuu siitä, mitkä ovat käden kaksi muuta korttia. Jos ne sopivat yhteen parin kanssa, voi käden pelata. Jos ne eivät sovi, laita kortit pakkaan.

Ässäpari on tietysti poikkeus tähän kaikkeen. Se on käytännössä aina pelaamisen arvoinen ja -vaikka se onkin vaikeampi pelata Omahassa kuin Holdemissa- tuo merkittävän osan voitoista. Ässien pelaamisesta lisää tämän artikkelisarjan myöhemmissä osissa.

Jos käden pari ei satu olemaan ässät (tai kurkot), täytyy siis katsoa onko kädessä jotain muita herkkuja. Toivottavia asioita ovat esimerkiksi suoran ja värin mahdollisuudet – siis suitterit ja kortit, jotka ovat kokoluokaltaan parin lähistöltä.

Esimerkiksi (A4)TT olisi vallan mainio käsi: suitteriässä ja iso pari on hyvä yhdistelmä. Samoin TTQJ:n voisi pelata varsinkin, jos siinä vielä olisi mahdollisuus väriin (huomaa, että tämä käsi mahtuu myös jo ensimmäisenä mainittuun “kaikki isoja kortteja” -kategoriaan). Toisaalta jonkin TT83:n voisi laittaa huoletta pakkaan.

Peräkkäiset kortit

Peräkkäiset kortit ovat varmasti ensimmäinen asia, joka useimmille tulee mieleen Omahan lähtökäsiä ajateltaessa. Se on aivan oikein, sillä peräkkäiset kortit todellakin ovat hyviä lähtökäsiä.

Peräkkäisten korttien vahvuus on, että ne osuvat pelikelpoisella tavalla hyvin monenlaisiin floppeihin. JT98:lla voisi flopata vaikka kärkirattaat (kaksi paria kahdella flopin isoimmalla kortilla) ja salettisuoran vedon siihen kaveriksi. Toisenlaisesta flopista taas voisi tulla suora tai suoranveto huimalla määrällä outteja (vahvoista suoranvedoista enemmän seuraavassa osassa).

Vielä parempia tällaiset sarjat ovat, jos niissä on mahdollisuus väriin. Suitterit ovat erinomainen lisä mihin tahansa käteen, vaikka potentiaalinen väri ei olisikaan ässän korkuinen: parhaimmillaan värinveto tuo lisää outteja, pahimmillaan (kun vastustajalla on isompi värinveto) suitterit syövät vastustajalta outteja.

Kaiken kaikkiaan sarjat ovat paitsi vahvoja käsiä, myös yksinkertaisesti pirun hauskoja pelattavia. Kun käteen paukahtaa (QJ)(T9) -tyylinen huippukäsi, niin siinä isokin mies liikuttuu.

Reiälliset sarjat

Käteen kopsahtavat peräkkäiset kortit ovat harvoin siististi neljä peräkkäistä korttia. Useimmiten korttisarjassa on jossain kohti reikä tai pari tyyliin 8753.

Reiät ovat sitä harmittomampia, mitä pienempiä ja alempana ne ovat korttisarjassa. Pahimmat reiät ovat kahden kortin kokoisia ja sijaitsevat kahden isoimman kortin välissä tyyliin 9654. Yläpään kahden kortin reiällä varustettu sarja on todennäköisesti Omahan eniten pelattu huono käsi.

Yläpään reiällä varustetun käden ongelma on, että sillä on vaikea muodostaa parasta mahdollista suoraa. Ja Omahassa muun kuin parhaan suoran omistaminen tulee usein hyvin kalliiksi. Erityisen kalliiksi ne tulevat aloittelijoille, jotka eivät vielä osaa arvioida suoran pelikelpoisuutta: jätä tällaisten käsien pelaaminen siis suosiolla pöydän italialaisille.

Jos mietit reiällisen sarjan pelikelpoisuutta, tutki aluksi missä reikä on. Jos se on kahden suurimman kortin välissä, käden voi laittaa pakkaan (paitsi jos reikä on A-J). Katso lisäksi miten pienellä säteellä kortit ovat: jos ne ovat yli viiden askeleen etäisyydellä toisistaan, se on huono merkki. Esimerkiksi reikäjuustokäsi T863 on roskaa.

Kolmen kortin sarjat

Kolmen kortin sarjat eivät usein ole pelikelpoisia: kolmella kortilla on ikävä pelata neljän lähtökortin pelissä.

Poikkeudet sääntöön ovat edellä mainitut parit (tyyliin TT98) ja suitteriässät. Jälkimmäisestä (A8)76 on esimerkiksi käsi, joka voi osua floppiin hyvinkin mukavasti.

Vältä riippujia ja minikortteja

Dangler on kortti, joka ei sovi millään tapaa kolmeen muuhun kädessä olevaan korttin. QQJ2 -kädessä kakkonen on dangleri.

Edellä mainitun reikäsarjan ohella juuri dangler-kädet ovat huonoja käsiä, jotka monet huomaamattaan pelaavat. Näyttäähän se nätiltä, kun neljästä kortista kolme toimii yhteen. Kolme neljästä ei kuitenkaan riitä, joten jätä nämä kädet muiden pelattaviksi.

Varoituksista huolimatta omaa järkeä saa toki käyttää. Jos käsi on muuten aivan huippuluokkaa, voi roikkujan sisältävällä kädelläkin lähteä katsomaan mitä floppi tuo tullessaan. Tällainen käsi voisi olla vaikkapa (A3)(KQ).

Vielä yksi välttämisen arvoinen käsi, jonka monet surutta pelaavat, ovat pienten korttien sarjat. A234 tai A245 -tyyliset kädet olisivat huippuluokkaa Omaha High-Lowssa, mutta normaalissa Omahassa ne ovat vaarallisia: jos tällaisella kädellä saa muodostettua suoran, on pöydässä erittäin todennäköisesti myös mahdollisuus parempaan suoraan.

Käsien valitsemisesta

Omahassa lähtökäsien valitseminen on taidetta siinä missä tiedettäkin. Sinun ratkaistavaksesi jää, onko jokin käsi pelaamisen arvoinen vai ei.

Käden potentiaalia arvioidessasi ota huomioon samat seikat kuin missä tahansa muussakin pokerin muodossa. Mitä parempi positio, vähemmän pelaajia ja pelaajilla enemmän rahaa suhteessa blindeihin, sitä spekulatiivisempia käsiä voit pelata.

Varsinkin Omaha-uran alkupuolella ei ole mikään synti valita lähtökäsiä kohtuullisen tiukasti. Pelitatsin ollessa vielä hakusessa ei ole syytä lähteä höntyilemään puolivillaisilla käsillä omiin ylivertaisiin taitoihin luottaen.

Jos kaipaat Omaha-laskuria tai -simulaattoria päätöksenteon tueksi, karun mutta tehokkaan laskimen tarjoilee Twodimes.net. Tehokkaampaa työkalua kaipaaville käy vaikkapa Pro Poker Toolsin ilmainen Omaha-laskuri.

Käytännön vinkki

Vaikka Holdem-sujuisi miten hyvin, Omaha on oma, vauhdikas pelinsä ja sitä tulee kohdella kunnioittaen – aloita Omaha matalalta tasolta, jotta vältyt kivuliailta yllätyksiltä.

Matala taso tarkoittaa tässä sekä pienempiä panoksia että huonompia vastustajia, kuin mihin ehkä olet Holdemissa tottunut. Jos niitä ei muuten löydy, pelaa Everest Pokerissa, jossa ainakin oppii, miten hyviä lähtökäsiä valitsevat jäävät voitolle ja miten satunnaisia käsiä pelaavat ranskalaiset häviävät.