Neljä poikkeusta sääntöön

17.03.2008 | Aihe: Heads-up -strategia

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Viime viikolla Nettipokeri.infossa tutkailtiin eri tapoja, joilla voi hoitaa pre-flop-panostamisen (ks. artikkeli Pre-flop panostustavat). Tuolloin huomattiin, että helppo ja toimiva tapa panostaa on lyödä peliin korteista riippumaton vakiosumma pelimerkkejä. Tällä kertaa otetaan askel taaksepäin ja ihmetellään sitä, miten vakiokokoinen panostus ei kaikissa tilanteissä välttämättä sittenkään ole paras mahdollinen.

Tilanteita, joissa vakiopanostus ei oikein toimi, on yllättävän monta. Tässä neljä esimerkkiä siitä, milloin panostuksen kokoa voi joutua hieman säätämään.

Turhan tuplauksen välttäminen

Yksi live-pokerin parhaista ja useimmiten toistelluista vinkeistä kuuluu näin: katso aina ensin vasemmalle. Vasemmalle vilkaisemalla voi vastustajista poimia tärkeitä tellejä, joiden avulla omaa taktiikkaa voi ohjata suuntaan tai toiseen. Netissä moisia tellejä ei tietenkään voi nähdä, mutta vilkaisulla voi muistuttaa itseään vastustajien pelimerkkien määristä, mikä voi turnauksessa estää vastustajan turhan tuplaamisen.

Turha tuplaus etenee suurin piirtein tähän tyyliin:
Pelaaja tekee vakiokokoisen panostuksensa. Isossa blindissa istuu vain vähän pelimerkkejä omistava pelaaja, joka pökkää kaikki merkkinsä peliin. Panostaja tietää olevansa jäljessä, mutta pottikertoimet pakottavat maksamaan. Pikkustäkki tuplaa paremmalla kädellään ja panostajaa harmittaa (noin niin kuin kauniisti sanottuna).

Koko kuviolta olisi voinut välttyä huomioimalla ison blindin tilanne ennen panostusta. Tilanteen havaitsemisen jälkeen voi vaikkapa jättää kylmästi panostamatta, jos taskukortit eivät ole sellaiset, että niillä suuremmin tekee mieli mitellä voimia pikkustäkkiä vastaan. Toinen joidenkin suosima vaihtoehto on panostaa vähemmän ja edetä sen mukaan, mitä pienessä blindissa istuva ministäkki intoutuu tekemään.

Heads-up

Ankarimmat vakiopanostuksen ystävät panostavat heads-upissakin sitkeästi kolme kertaa ison blindin verran. Siinä ei ole mitään väärää, mutta heads-up on niitä tilanteita, joissa voi voittaa enemmän vähemmällä.

Vähemmällä voi voittaa enemmän, sillä taidon merkitys korostuu flopin jälkeen pelattessa. Jos vaikuttaa siltä, että vastustaja ei ole yhtä hyvä pelaamaan kuin itse, voi siis olla erittäin järkevää antaa vastapelurille hieman siimaa ja pienemmillä panostuksilla ja ajoittain jopa limppaamalla(!) houkutella tämä mukaan flopin jälkeiseen peliin.

Alle 10bb

Jos pelimmerkit ovat kovin vähissä, voi perustellusti luopua vakiopanostuksesta. Normaalin panostamisen sijaan vähillä merkeillä työnnetään lämpäreet keskelle kertalaakilla.

Miksi suora all-in? Siksi, että näin vähillä merkeillä potista ei voi enää luopua kuitenkaan: vaikkapa kahdeksan ison blindin stäkkiin jäisi normaalin kolmen blindin panostuksen jälkeen viiden blindin verran merkkejä, mikä on vähemmän kuin potissa on yhdenkin pelaajan maksettua – foldaaminen olisi siis enää teoreettinen vaihtoehto.

Suoralla all-inillä joko kerätään blindit tai pelataan stäkin tuplauksesta. Kumpikin vaihtoehto kelpaa tässä tilanteessa.

Herra tiukka saa käden

Kovin tiukasti pelaamalla törmää usein samaan ongelmaan: kun pitkän kuivan kauden jälkeen saa huippukäden, ei sillä vakiopanostuksen tekemällä saa pisaraakaan äksöniä. Tämän kuvion tapahtuessa vika ei ole panostuksessa, vaan liian tiukassa käsivalikoimassa. Vaikka vika ei panostuksessa olekaan, voi tilannetta yrittää korjata panostustapaa muuttamalla.

Jos pitkän kuivan kauden jälkeen saa yhtäkkiä loistokäden, ja on aivan varma että muut tulevat foldaamaan vakiopanostukseen, voi tilanteen yrittää pelastaa panostamalla normaalia vähemmän. Toiveissa olisi, että pitkän tauon jälkeen tullut pienehkö panostus näyttäisi merkiltä epävarmuudesta. Vähemmän tarkasti peliä seuraava aggressiivinen pelaaja voi innostua tästä ja lähteä peliin mukaan tai jopa korottaa, mikä tietysti sopisi paremmin kuin hyvin, kun kunnon kädelle saisi kunnon palautuksen.

Tällainen tavallista pienempi panostus huippukädellä ei todellakaan ole mikään patenttiratkaisu. Itse asiassa se on hyvin kyseenalainen siirto: taitavammat pelaajat tietävät tasan tarkkaan mitä on tapahtumassa – ja se jos mikä ei ole laisinkaan hyvä asia. Toisaalta joskus on otettava riskejä ja pelkkien blindien voittaminen, mikä olisi normaali tulos, kuulostaa kovin pieneltä palautukselta laatukädelle.

Tarinan opetus

Mitä tästä kaikesta opitaan? Tarinan opetus on lyhyesti sanottuna se, että niin järkevää kuin vakiokokoisen panostuksen käyttö onkin, niin aina edes se ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla – vaikka panostus voikin täyttää pääasiallisen tehtävänsä (vakiokokoinen panostus ei tarjoile informaatiota vastustajille), se voi olla tilanteeseen sopimaton jollakin muulla tapaa. No limit holdem onkin peli, jossa on harvoin yhtä aina oikeaa tapaa toimia. Sen johdosta omasta työkaluvalikoimasta on hyvä löytyä useampi kuin yksi tapa pelata eri tilanteet jos olosuhteet näyttävät sitä vaativan, eikä pre-flop panostaminen ole poikkeus.

Huomattavasti lisää siitä, miksi eri tilanteet täytyy pystyä pelaamaan eri tavoilla, lisää ensi kerralla. Tämä liittyy suoraan yhteen jo tässä sivulauseen verran mainitun aiheen eli aloituskäsien valinnan kanssa, joten ensi kerralla on luvassa tavallista tuhdimpi asiapaketti näiden kahden pienen lämmittelyartikkelin jälkeen.

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.



Kommentoi