Arvostelu: My 50 Most Memorable Hands

19.03.2010 | Aihe: Pokerikirjat ja dvd:t

Kaikki pokerikirjat eivät ole strategiaoppaita. Tässä Nettipokeri.infon arvostelu My 50 Most Memorable Hands -kirjasta, jossa Doyle Brunson muistelee pitkän uransa ikimuistoisimpia jakoja.

50 kättä

My 50 Most Memorable HandsMy 50 Most Memorable Hands kirjan nimi kertoo suoraan mistä kirjassa on kyse: Doyle Brunson muistelee uransa viittäkymmentä ikimuistoisinta kättä.

Muisteltavaa luulisi riittävän, sillä tunnetusti hyvämuistinen Brunson on pelannut maailman suurimpia käteispelejä ja huipputason turnauksia viimeiset 50 vuotta – reippaasti kauemmin kuin kukaan muu.

Aiheesta saisi varmasti loistavan kirjan, mutta My 50 Most Memorable Hands ei valitettavasti ole sellainen. Sen sijaan että se olisi läpeensä erinomaista pokerikirjallisuutta, se on parinteinen “huonoja uutisia, hyviä uutisia” -tapaus.

Huonoa
My 50 Most Memorable Handsin idea on hieno, pokeritarinoiden ystäville ei varmasti ole mielenkiintoisempaa aihetta kuin lukea täysin ainutlaatuisen uran pelanneen Doyle Brunsonin ikimuistoisimmista käsistä.

Toteutus on kuitenkin ryssitty melko pahasti. Sen sijaan, että jaot olisi kirjoitettu mukaansa tempaavasti ja jännittävästi tai edes mielenkiintoisia analyysejä tarjoten, ne on roiskittu kirjaan todella suoraviivaisesti.

Jakojen kuvauksia ei voi syyttää turhan syvällisiksi. Kukin jako vie pienikokoisesta kirjasta vaivaiset 2-3 harvalla fontilla kirjoitettua sivua. Tyypillinen jaon kuvaus alkaa kuvauksella siitä missä jako pelattiin, tätä seuraavat jaon tapahtumat ja lopuksi pieni kommentti siitä, miksi jako oli niin ikimuistoinen.

Ylimalkaiset kuvaukset jaoista ovat todellinen sääli. Tällä aiheella varustettu kirja olisi osaavan kirjoittajan käsissä saanut lukijansa eläytymään peliin ja vienyt hänet suoraan Teksasin vaarallisten kuppiloiden savuisiin takahuoneisiin, Las Vegasin neonvalojen loistoon ja rikkaiden pokerin ystävien äveriäisiin yksityispeleihin.

Nyt jakojen kuvauksissa täytyy tyytyä todella kliiniseen ja mutkattomaan tyyliin, jossa tunnelmoinnille tai jännitykselle ei ole jätetty lainkaan sijaa. Jopa vastustajan kortit kerrotaan tekstissä aina suoraan (“Korotin 65:llä ja vastustaja maksoi 52:lla.”), jotta minkäänlaista jännityselementtiä ei pääse vahingossakaan syntymään.

Doyle ei myöskään juuri analysoi jakoja, mikä jättää lukijan välillä vähän ymmälleen. Eräässäkin holdem-jaossa Doyle lyö 12 000€$ pottiin 10 000$ mikä on hänen mielestään liian vähän koska nyt vastustaja “voi maksaa suoran väliinvedolla”. Tällaisessa jaossa olisi ollut mukava kuulla vähän analyysejä ja taustoja: oliko tuon jaon peliaikaan normaalia maksella suoran väliinvedolla melkein potillisen lyöntejä (ilman että lisäkertoimet riittivät mitenkään), paljonko sitten olisi ollut oikea lyöntikoko ja niin edelleen.

Hyvää
Kirja on kirjoitettu todella hajuttomasti, mauttomasti ja auttamatta liian lyhyesti. Silti jaot itsessään ovat osittain niin vahvaa tavaraa, että ne ovat kaikesta huolimatta mielenkiintoisia ainakin niille lukijoille, jotka pitävät vanhan koulukunnan pokerimeiningistä ja -tarinoista.

Kirjan jaot ovat pullollaan kunnon old-school meininkiä: Strategiat ovat (ainakin Doylen vastustajilla) hakusessa ja monissa jaoissa pelataan todella miestä eikä korttia. Lisäksi peleinä on paljon muutakin kuin Holdemia, erityisesti lowball-vetopokeri (lowball = tavoite on saada mahdollisimman huono käsi) on esillä lähes yhtä useasti kuin no limit Texas Holdem.

Jakoihin mahtuu miljoonapotteja, pöytään ohivedon järkytyksestä kuolevia pelaajia, rikkaita Teksasilaisia pokeripaisteja, ainakin yksi murha, ohivetoja ja ties sun mitä – ylipäätään siis kaikkea, mitä voi kokea vain pelaamalla pokeria yli 50 vuotta. Ja juuri tässä on se vahvuus, joka pelastaa muuten heikkotasoisen kirjan täydeltä unohdukselta: huonostikin kirjotettuina osa jaoista on niin ainutlaatuisia, että ne kelpaavat varmasti pokeritarinoiden ystäville.

Arvio:
Jos nimet Doyle Brunson, Johnny Moss tai Stu Ungar kuulostavat tutuilta ja olet kiinnostunut vanhan koulukunnan pokeritarinoista, My 50 Most Memorable Hands on lukemisen arvoinen, pieni välipalakirja. Sitä ei kannata missään nimessä alkaa tilailemaan erikseen, mutta jos satut ostamaan kirjoja ja My 50 Most Memorable Hands on tarjolla halvalla, sen voi heittää tilauksen jatkoksi.

Mistä sitä saa?

Kaikista hyvin varustetuista kirjakaupoista.

My 50 Most Memorable Hands on toistaiseksi pahasti ylihinnoiteltu. Jopa aina luotettava Adlibris veloittaa kirjasta 12,80€e. Se on todella reippaasti hädin tuskin 150 sivuisesta rimpulasta, jonka lukee tunnissa tai parissa.

Aiheesta kiinnostuneiden kannattaa odottaa että kirja ilmestyy alennusmyynteihin tai lainata se kaverilta tai kirjastosta.



Kommentoi