Maaginen pottikerroin 2:1

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Tänään Nettipokeri.infon asialistalla on maaginen pottikertoimiin viittaava luku 2:1. Tämä luku on monella tapaa hyvin kriittinen, ja varsinkin turnauksia pelatessa se kannattaa pitää mielessä. Seuraavassa selviää miksi 2:1 on tärkeä luku – ja tietysti myös se, miten ihmeessä tuo vasemmalla oleva hieno kuva liittyy tähän aiheeseen.

Taikaluku 2:1

Kuten toivottavasti tähän mennessä on selvinnyt, tarkoitetaan pottikertoimilla sitä, paljonko potissa on rahaa suhteessa siihen, paljonko itse pitäisi maksaa jaossa mukana pysyäkseen (jos asia ei ole tuttu, selaile pottikerroin -osiota). Nimen omaan texas hold’emin yhteydessä kannattaa opetella maaginen pottikerroin 2:1, eli “potissa on kaksi kertaa niin paljon rahaa kuin minun pitäisi maksaa”.

2:1 pottikerroin on tärkeä, sillä hold’emissa vain harva käsi on ennen floppia suurempi kuin 2:1 suosikki toista kättä vastaan. Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että jos saa tilaisuuden nähdä yhtä vastustajaa vastaan jaon alusta loppuun 2:1 kertoimella, kannattaa tilaisuuteen tarttua melkein miten huonoilla korteilla tahansa – pitkällä tähtäimellä maksu on voitollinen.

Seuraava lista toivottavasti valaisee, miten harvat kädet ovat niin heikkoja, ettei 2:1 kertoimia kannata hyväksyä. Listassa on tyypillisiä tilanteita ryhmiteltynä sen mukaan, onko heikolla kädellä (vasemmalla) matemaattisesta näkökulmasta oikein maksaa 2:1 kertoimella, kun vastassa on vahvempi käsi (oikealla).

Kannattaa maksaa
Ylikortit – Pari (esim. KJ – 55)
Alikortit – Ylikortit (47 – AJ)
Kaksi keskikokoista – Isompi ja pienempi (97 – K3)
Keskikokoinen ja pieni – Iso ja pienempi keskikokoinen (Q3 – K7)

Rajatapauksia
Yli ja alikortti – pari (A4 – 88)
Dominointi (98 – A9)

Ei kannata maksaa
Pienempi pari – Isompi pari (55 – KK)
Alikortit vs. Pari (72 – JJ)

Käsivertailuista näkee helposti, että jos ei ole ehdottoman varma vastustajan taskuparista, on maksu järkevä: vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että vastustajalta löytyy jykevä pari, meni maksu selkeästi pieleen. Pariakaan ei kannata liikaa murehtia, sillä jokaista pieleen mennyttä tapausta kohti tulee aina välillä maksettua ja paljastuttua itse asiassa jaon ennakkosuosikiksi, kun vastustaja pyöräyttää ympäri vielä huonommat kortit.

Mistä niitä saa?

Missä tilanteissa pokerissa sitten oikein törmää näihin floppia edeltäviin 2:1 maksuihin? Useimmiten pokerissa pelaajilla on niin paljon rahaa tai pelimerkkejä, ettei voi edes haaveilla näkevänsä jakoa alusta loppuun noilla kertoimilla.

Luku kannattaa kuitenkin muistaa jos pelailee turnauksissa – ja varsinkin sittareissa -, sillä niissä näitä tilanteita pääsee näkemään. Kun jollain pelaajalla on turnauksessa pikkustäkki ja blindit alkavat puristamaan, joutuvat pikkustäkit tekemään pelisiirtoja, ennen kuin ilkeät sokkopanokset vievät viimeisetkin pennoset.

Kun pikkustäkin vaatimattoman kokoinen pusku yhdistetään korkeaksi kohonneisiin blindeihin, päädytään varsin usein tilanteeseen, jossa maksulle on tarjolla 2:1 tai jopa parempi kerroin.

Esimerkki:
Blindit ovat 200 – 400. Muut kippaavat buttonille, joka lykkää peliin viimeiset 1000 merkkiään. Pieni blindi kippaa ja on ison blindin vuoro. Iso blindi voi nyt laskeskella, että potissa on buttonin 1000 merkkiä + 200 pieni blindi + 400 iso blindi = 1600 merkkiä. Jaon nähdäkseen pitäisi itse maksaa 600 merkkiä lisää, joten tarjolla on siis 1600:600 eli 2,6:1 kertoimet. Oivat kertoimet maksulle siis, sillä pikkustäkin puskua tuskin voi varmuudella isoksi pariksi arvata.

Turnauksissa maksut tällaisissa tilanteissa ovat aivan erityisen kannattavia, sillä toisin kuin käteispeleissä, turnauksissa on merkkien haalimisen lisäksi toinenkin tavoite: potkia muut pelaajat pihalle koitoksesta. 2:1 maksussa pääsee yhdellä siirrolla yrittämään molempien tavoitteiden täyttämistä, joten niihin kannattaa (täytyy!) rohkeasti tarttua, kun paikka aukeaa. Tilanne on itse asiassa niin houkutteleva, että oikea pohdinta ei ole “maksaisinko?” vaan “miksi en maksaisi?”. Lähtökohtaisesti siis maksetaan liki automaattisesti, maksamattomuuteen vaaditaan hyviä syitä, joita ovat esimerkiksi seuraavat kaksi:

1) Panostuskierros ei pääty omaan maksuun
Tämä on kriittisen tärkeä seikka. Jos puolivillaisilla korteilla lähtee (aivan oikein) maksamaan, ei toiveissa todellakaan ole, että joku lyö takaa vielä lisää. Tämän takia pakollinen maksu tuleekin useimmiten vastaan, kun itse majailee isossa blindissa, eikä kierroksella ole nähty muuta toimintaa kuin pikkustäkin all-in tuuppaus.

2) Jaon häviäminen veisi tilanteen totaalisen kuralle
Yksi TJ Cloutierin lukuisista hyvistä vinkeistä turnauspelaajille on, että pottikertoimet kannattaa unohtaa tilanteissa, joissa koko turnaus on vaakalaudalla. Jos kädessä on vain pelkkää tuubaa* ja maksu veisi lähes kaikki varat, kannattaa harkita tarkkaan mitä tekee: jos merkkejä ei ole montaa jäljellä, on pottikerrointen seuraamisen sijaan parempi saada ne keskelle tilanteessa, jossa edes teoriassa voi olla itse johdossa.

*Huom. Jaossa on vain kaksi pelaajaa, joten käsien vahvuudet täytyy arvioida sen mukaisesti, esimerkiksi huonoin mahdollinen käsi ei suinkaan ole 72 vaan 32. Lisää heads-up käsien vahvuuksista löytyy heads-up strategia -osastosta.

Lopuksi

Palataanpa vielä artikkelin alun kuvaan. Eli mitä ihmeen tekemistä sillä on pottikerrointen tai edes ylipäätään pokerin kanssa? No tätä: monilla pelaajilla on paha tapa “puhua” itsensä ulos maksusta, sen jälkeen, kun he näkevät korttinsa.

Kun ministäkin omaava button pukkaa all-in ja tarjolla on 2:1 tai paremmat kertoimet, voi ilmiselvältä tuntuva maksupäätös vielä muuttua, kun taskukorteista kurkkaavat vähemmän hehkeät kasi ja nelonen eri maata. Tällainen korttien heikkouteen perustuva päätös perua maksuaikeet ja jättää sittenkin maksamatta, on niin usein väärä, että tilanteessa olisi melkeinpä parempi pelata side silmillä omia kortteja edes katsomatta.

(Ps. Ennen kuin joku vitsiniekka innostuu kysymään: kuvassa sidettä neidin silmille ei asettele joku kummallinen bondage-pervo, vaan 1940-luvun supersankari Sandman…)

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.