Kaikki joukolla limppaamaan (tai sitten ei)
02.02.2009 | Aihe: Hold'em-strategiat
Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.
Harva siirto puhuttaa pokerissa (ja erityisesti aina aggressiivisessa nettipokerissa) enemmän kuin limppaaminen. Tässä kaksiosaisessa artikkelissa tutustutaan tähän kiisteltyyn pelisiirtoon.
Nyt ensimmäisessä osassa tutustutaan limppaamisen hyviin ja huonoihin puoliin. Ensi viikolla palataan asiaan ja mietitään, miten näitä hyviä ja huonoja puolia voi soveltaa käytäntöön.
Mitä on limppaaminen?
Jotta kaikki tietävät mistä tässä oikein puhutaan, on aluksi syytä kerrata mistä limppaamisessa on kyse.
Limppaamisen voi määritellä yksinkertaisesti vaikkapa näin: Limppaaminen on pelin avaavan pakollisen panostuksen maksu. Esimerkiksi Texas Hold’emissa pelaaja limppaa, kun hän liittyy jakoon mukaan maksamalla ison blindin.
Tämä näennäisen viaton pelisiirto on yksi suurin pokeristrategian suurista kiistakapuloista. Pelaajat ovat yllättävän vahvasti jakautuneet limppaamista vastustaviin ja kannattaviin koulukuntiin.
Negatiivisen koulukunnan mukaan limppaaminen kuuluu vain pässien, paistien, fisujen ja muiden häviävien vellihousujen valikoimaan – voittajathan tietysti liittyvät aina peliin panostamalla.
Positiivisen koulukunnan mukaan limppaaminen on pelisiirto siinä missä muutkin. Eli vaikka jaot kannattaakin useimmiten aloittaa panostamalla, voi limppaaminen olla tietyissä tilanteissa hyvinkin kannattavaa.
Jotta tähän kiistaan voi ottaa kantaa, täytyy ensin tietysti pohtia limppailun hyviä ja huonoja puolia. Seuraavassa tiivistettynä listaa seikoista, jotka usein lasketaan limppaamisen – ja erityisesti pelin avaavan limppaamisen (limppaus avaa pelin, kun kukaan ei ole limpannut edellä) – plussiksi ja miinuksiksi.
Limppailun plussia
Paljon halpoja floppeja
Jos vastustajat eivät ole kovin aggressiivisia (eli he eivät rankaise limppaajia korottamalla), pääsee limppaamalla katsomaan paljon floppeja halvalla.
Potti pysyy pienenä
Jos limppaaminen ei innosta koko loppupöytääkin limppaamaan, limpatut potit ovat (flopilla) varsin pieniä. Jos tilanne ei flopin jakamisen jälkeen näytä makoisalta, on käsi pienen potin takia helppo foldata.
Tätä post-flop näkökulmaa suosivat erityisesti pelaajat, jotka korostavat potin koon ja jäljellä olevien rahojen suhteen merkitystä päätöksenteossa. Esim. Professional No Limit Holdem -kirjan kirjoittajat limppaavat vaikka AK:lla, jos he katsovat näin luovansa sopivan kokoisen potin jaon jatkon kannalta.
Limppaaminen korostaa post-flop -taitoja
Kun limppaamalla katsotaan paljon floppeja halvalla, korostuvat väistämättä flopin jälkeisen pelin taidot. Erityisen mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että limpatussa potissa on aina mukana vähintään yksi täysin satunnaisella kädellä pelaava pelaaja (iso blindi).
Tätä näkökulmaa painottavat luonnollisesti ne pelaajat, jotka uskovat olevansa vastustajiaan reippaasti parempia flopin jälkeisessä pelissä. He antavat limppaamalla vastustajien nähdä floppeja halvalla, sillä näin vastustajat voivat joutua flopin jälkeisessä pelissä kalliisiin vaikeuksiin käsillä, jotka he olisivat foldanneet jos joku olisi panostanut.
Limppaaminen voi löysentää peliä
Varsinkin live-peleissä limppaaminen voi levitä tehokkaammin kuin lintuinfluenssa. Kun yksi pelaaja saa päähänsä limpata, niin pian sitä harrastaa jo puoli pöytää.
Jos peli on yltymässä liian tiukaksi, voi tätä limppailun ominaisuutta käyttää hyväksi ja toivoa, että oma limppailu innostaa muutkin vähän rennompaan peliin.
Limppailun miinuksia
Limppaaminen tasoittaa taitoeroja
Sklanskyn klassisen teesin mukaisesti pokerissa usein pärjää se, joka pelaa päinvastoin kuin muut: tiukoilta pelaajilta voi varastaa, löysiltä pelaajilta saa rahat pelaamalla tiukasti ja niin edelleen.
Tästä näkökulmasta limppaaminen johtaa herkästi tilanteeseen, jossa kellään ei ole etua puolellaan. Tämä johtuu siitä, että kaikki limppaajat tapaavat ajatella ja pelata samalla tavalla, eli suurin piirtein näin: “Limppaan tällä kädellä ja katson jos saisin jonkin vahvan käden, jolla todella kelpaa pelata. Ja jos en saa, niin foldaan. ”
Kun kaikki ajattelevat samalla tavalla, jako päättyy lopulta siihen, että parhaan käden flopannut panostaa ja kaikki muut foldaavat – flopin jälkeisen pelin taidot eivät siis välttämättä sen kummemmin korostukaan.
Kun potti on pieni, vastustajan kaikki rahat on vaikea viedä
No limit -pelaamisessa tavoite on aina vastustajan kaikkien rahojen vieminen. Siinä panostaminen voi auttaa, sillä foldaaminen on sitä vaikeampaa, mitä vähemmän rahaa on jäljellä suhteessa pottiin.
Limppaamalla potti pysyy pienenä (eli pelaajilla on paljon rahaa suhteessa pottiin), eikä vastustajalla ole juurikaan syytä laittaa isoja rahoja likoon ilman erinomaista kättä. Vastustajan kaikkien pelimerkkien anastus vaatii siis, että sekä itsellä että vastustajalla on todellinen hittihanska – ja näin käy vain todella harvoin.
Limppailu voi käydä kalliiksi
Vääränlaisissa tilanteissa ja pöydissä limppaaminen voi käydä pitkällä tähtäimellä kalliiksi. Erityisesti se maksaa, jos jaot tuppaavat sujumaan tähän tapaan: ensin limppaus, sitten maksu vastustajan korotukseen ja flopilla foldi vastustajan jatkolyöntiin, kun pöytäkortit eivät olleetkaan sopivia.
Kortit, joilla monet pelaajat limppaavat (erityisesti suitteri-konnektorit) floppaavat mahtikäsiä niin harvoin, että niitä voi olla kannattavampi pelaamalla normaalisti panostaen (jos ne ylipäätään pelaa), mikä mahdollistaa potin voittamisen muillakin tavoilla kuin hyvään käteen osumalla.
Limppaaminen paljastaa käden
Monet, monet pelaajat (ja aivan erityisesti aloittelijat) limppaavat vain ja ainoastaan tietyillä käsillä. Tämä johtaa siihen, että näiden pelaajien limpatessa heidän mahdolliset kätensä ovat melko varmasti kaikkien pelaajien tiedossa.
Tämä miinus ei tietenkään ole mitenkään välttämätön: omaan limppausvalikoimaan voi ajoittain ottaa käsiä, jotka eivät sinne normaalisti kuulu ja näin monipuolistaa peliä. Ja mielenkiintoista kyllä, monissa limppailulle edullisissa tilanteissa tällä koko näkökulmalla ei ole juurikaan väliä, kuten ensi viikolla huomataan.
Loputtomasti näkökulmia
Limppaamisen plussat ja miinukset eivät rajoitu pelkästään yllä lueteltuihin – päällisin puolin yksinkertaiselta vaikuttavasta pelisiirrosta voisi keksiä plussia ja miinuksia vaikka aamuun asti.
Jo tässä lyhyessä listassa oli kuitenkin sen verran pohdiskeltavaa, että sen avulla limppaamiseen saa varmasti jotain otetta. Lisää limppaamisesta voit lukea tämän artikkelin jatko-osasta.
Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.
Kiinnostava artikkeli, mutta missä ihmeessä on seuraavalle viikolle luvattu jatko??