Limppaaminen ei toimi – ja toimii silti

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Viime viikolla Nettipokeri.infossa aloitettiin limppaamisen tutkailu. Tällä viikolla jatketaan saman aiheen pohdiskelua ja mm. katsotaan esimerkki tilanteesta, jossa limppaaminen todella kannatti.

Älä limppaa – tai limppaa sittenkin

Jos ohjeet limppaamiseen haluaisi tiivistää yhteen yksinkertaiseen lauseeseen, tuo lause voisi kuulua vaikkapa näin: limppaaminen ei kannata silloin, kun se ei toimi.

Päällisin puolin typerältä kuulostavassa ohjeessa on vinha perä siksi, että limppaaminen ei useimmiten toimi. On siis parasta unohtaa limppaaminen yleisenä taktiikkana ja käyttää sitä vain niissä erityisissä poikkeustilanteissa, joissa se toimii mainiosti.

Keskeinen syy siihen, ettei limppaaminen ole mikään useimmiten suositeltava perustaktiikka, on se että limppaamalla jaossa menettää aloitteen. Aloite otetaan panostamalla, joten varsinkin short handed -peleissä limppaamista kannattaa harrastaa vain hyvin, hyvin harvoin.

Vaikka limppaaminen täytyy varata oikeihin hetkiin, niin se ei tarkoita, että se pitäisi unohtaa kokonaan. Koska lista siitä milloin limppaaminen ei toimi olisi niin pitkä, keskitytään pariin esimerkkiin siitä milloin limppaaminen voi toimia.

Limppaaminen toimii, jos niin saa oikean kokoisen potin

Tietyissä tilanteissa on suotuisaa, jos potti ei kasva liian suureksi liian nopeasti. Tällöin limppaaminen voi toimia hyvin. Näin erityisesti silloin, kun on syytä pelätä, että joku pelaajista lyö lisää merkkejä peliin, tuli potti tälle limpattuna tai panostettuna.

Yleisimmin pelaajat lisäävät pre-flop-panostukseensa yhden ison blindin verran jokaista limppaajaa kohti. Jos siis limppaa ja vastustaja läimäisee lisää rahaa peliin, jää potti reilusti pienemmäksi kuin mitä se olisi, jos itse olisi panostanut ja vastustaja olisi tässä tapauksessa lyönyt vielä lisää.

Limpaaminen toimii tietynlaisia aggressiivisia pelaajia vastaan

Löysällä ja aggressiivisella pelityylillä voi ainakin periaatteessa tehdä hirmuista tiliä melkein pelissä kuin pelissä. Tällaisten pelaajien suuri ongelma kuitenkin on, että (ilmeisesti ei niinkään pelillistä, vaan enemmän psykologisista syistä) moni heistä ei osaa foldata tai lopettaa panostamista ajoissa.

Tällaisia pelaajia vastaan limppaaminen voi synnyttää monia mielenkiintoisia tilanteita. Näin siis jos oma kantti on kunnossa, sillä jos limppaaminen lipsahtaa liian usein ujolle “limp, call, fold” -linjalle, kannattaa se unohtaa.

Limppaaminen voi tuottaa mielenkiintoisia jakoja esim. kärsimättömiä aggressiivisia pelaajia vastaan. Tällaiset pelaajat panostavat jaossa ennemmin tai myöhemmin, kun eivät oikein mahda uhkapeliluonnolleen mitään. Limppaaminen voi houkutella tällaisen pelaajan mukaan jakoon, jossa hän sitten alkaa panostaa jossain vaiheessa. Jos nyt ymmärtää, että vastassa ei ole yhtä vahva käsi kuin normaalisti limpatuissa poteissa on, voi jaossa tehdä hyvän tilin.

Limppaamalla voi kiusata myös laajalla skaalalla ennen floppia pommittavia pelaajia. Kun käteen kolahtaa vahva ässä ja pöydässä on erittäin aggressiivinen vastustaja, voi tuolla kädellä kokeilla limppausta. Optimitilanteessa vastustaja lyö jollain AT-tyylisellä kädellä, itse vain maksetaan ja flopissa pöytään paukkuu kohtalokas kolmas ässä. Tällaisessa tilanteessa jatkosta muodostuu väistämättä erittäin mielenkiintoinen…

Limpaaminen toimii, kun vastassa on pelaajia, jotka eivät osaa suhteuttaa kätensä vahvuutta jaon tapahtumiin

Tämä on se perinteisin ja taatusti paras syy ja tilanne limppaukseen: Kun pelaajilla on kohtuullisen syvät pinkat ja yksi tai useampi vastustajista ei osaa suhteuttaa kätensä vahvuutta pelitapahtumiin (tyypillisesti aloittelijat ovat tällaisia), voi limppaamalla parhaassa tapauksessa iskeä suoraan kultasuoneen.

Aivan kuten flopin jälkeen liian kärsimätön aggressiivinen pelaaja aiemmassa esimerkissä, myös huonosti kätensä vahvuuden arvioivan pelaajan mukana olo poistaa erään limppailun pahimmista ongelmista: sen, että limpatut jaot tapaavat flopin jälkeen mennä siten, että paras käsi panostaa ja kaikki muut foldaavat. Tätä mainiota tilannetta valaisee parhaiten käytännön esimerkki. Seurasin seuraavaa tapahtumaketjua taannoin lähietäisyydeltä:

Livenä pelattu isohko turnaus on alkanut pari jakoa aiemmin. Isossa blindissa istuu pelaaja, jonka tarkkaavaiset pelaajat ovat jo tunnistaneet kohtuullisen kehnoksi pelaajaksi.

Täydessä pöydässä tulee pari foldia, kolmas pelaaja limppaa, muut foldaavat, button limppaa, pienessä blindissa istuva ääritiukka pelaaja foldaa ja iso blindi sököttää.

Floppi on sateenkaari 245.

Ison blindin heikko pelaaja sököttää.
Limppaamisen aloittanut, kohtuullisen hyväksi tietämäni pelaaja panostaa.
Buttonissa istuva, jaossa mukana olevasta kolmikosta parhaana pitämäni pelaaja reissaa.
Iso blindi maksaa.
Limppaamisen aloittanut pelaaja puskee all-in.
Button maksaa.
Iso blindi maksaa.

Kortit auki.
Limppailun aloittaja näyttää 36.
Button näyttää A3.
Heikko pelaaja näyttää (kaikki jo varmaan arvaavatkin suurin piirtein) 52.

Kysyin myöhemmin jakoon osallistuneilta pelaajilta mitä he miettivät jaon aikana.

Iso blindi ei ilmeisesti miettinyt oikein mitään, mutta piti kahta paria niin hyvänä kätenä, ettei sitä voi foldata. Toisin sanoen iso blindi ei osannut suhteuttaa kätensä vahvuutta pelitapahtumiin. Paremmille pelaajille oli varmasti jaon aiempien tapahtumien perusteella selvää, että kahdella parilla ei nyt pitkälle pötkitä.

Button sanoi ajatelleensa, että limppailun aloittaneella pelaajalla on setti ja että isolla blindilla on jotain sen tyylistä kuin tällä olikin.

Limppailun aloittaja sanoi ajatelleensa, että turnaus on juuri alkanut ja että koska heikko pelaaja on isossa blindissa, hän yrittäisi limpata ihan millä tahansa. Se, että buttonille osui pienempi suora, oli tietysti ylimääräinen bonus, mutta varsinainen tarkoitus oli kokeilla onnistuisiko ison blindin pelimerkkien niistäminen.

Sekä limppaamisen aloittaja että button olivat molemmat oikeassa limpatessaan: jos he olisivat panostaneet, iso blindi olisi ymmärtänyt luopua 52-kädestä. Nyt 52 jäi peliin ja molemmat pelaajat floppasivat käden, jolla olisivat saaneet ison blindin kaikki merkit ja tuplanneet aivan turnauksen alkuvaiheessa. Alkuperäisen limppaajan kannalta oli tietysti uskomattoman onnekasta, että button sattui floppaamaan käden, jolla hyväkin pelaaja voi mennä poikki limpatussa potissa.

Yhteenveto

Limppaaminen on käyttökelpoinen taktinen siirto. Se on kuitenkin yksi niistä siirroista, joita ei kannata tehdä, jos mielessä ei ole selkeää perustelua päätökselle. Jos siis ei ole mitään erityistä syytä limpata, panosta aivan normaalisti.

Kannattaa myös muistaa, että limppaaminen ei välttämättä liity vain hold’emiin. Joissain muissa peleissä kolmannen esimerkin (taidot eivät riitä arvioimaan käden todellista vahvuutta) mukaisia tilanteita voi tulla kohdalle useammin kuin hold’emissa, varsinkin jos olet itse pelannut sitä enemmän kuin vastustajasi.

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.