Käännä heikkoudet vahvuuksiksi

16.03.2009 | Aihe: Yleiset strategiaohjeet

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Nettipokeri tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia oman pelityylin muunteluun ja erilaisiin kokeiluihin. Ei siis ole mitenkään pakko hakata päätä seinään ja pelata jollain tietyllä, muiden opettamalla tavalla, jos se ei vaan tunnu onnistuvan – todennäköisesti kannattavampaa on arvioida tilanne täysin uusiksi.

Heikkouksista vahvuuksiksi

Pokeri on siitä erikoinen peli, että tiettyyn rajaan asti omat heikkoudet voi kääntää vahvuuksiksi. Aivan mikä tahansa ei tietenkään ole mahdollista: jos ei vaikkapa osaa laskea todennäköisyyksiä, se ei muutu eduksi sitten millään.

Monet henkisen puolen “ongelmat” voi kuitenkin pienellä pähkäilyllä kääntää eduksi. Seuraavassa kolme esimerkkiä siitä, miten pelin kannalta näennäisen haitallinen ominaisuus muuttuu eduksi, kun tilannetta hetken pohtii.

Seuraavat esimerkit eivät mitenkään syvällisiä tai kaiken kattavia, mutta toivottavasti ne saavat itse kunkin tutkailemaan omaa peliä kriittisesti ja pohtimaan, voisiko löydetyt heikkoudet jotenkin keikauttaa eduiksi.

Kärsimättömyys

Kärsivällisyys on yksi perinteisimpiä pokerihyveitä: hieman valitusta pelistä riippuen pitkänkin session plus-merkkinen tulos voi olla peräisin yhdestä jättimäisestä jaosta, jossa rahat on saanut keskelle suosikkina. Kärsimätön pelaaja ei jaksa tällaista odottelua: kun tylsistyminen uhkaa, kaikki kädet alkavat näyttää pelikelpoisilta. Ja se jos mikä on erittäin nopea keino päästä vaikeuksiin.

Ratkaisu:
Usein käytetty ja toimiva ratkaisu tähän ongelmaan on yksinkertaisesti pelata useampaa pöytää kerralla. Sopiva määrä pöytiä auki ja jossain tapahtuu aina jotain mielenkiintoista, eikä peliin tarvitse enää puuttua silkan kyllästymisen johdosta.

Työläämpi, mutta pitkällä tähtäimellä jopa tuottoisampi ratkaisu on kääntää kärsimättömyys omaksi eduksi. Jos kerran tekee mieli pelata paljon käsiä, niin pelaa paljon käsiä – mutta ei suinkaan ilman sen kummempaa suunnitelmaa (kuten useimmat kärsimättömät pelaajat tekevät), vaan fiksusti. Tällaisen toimivan lagin (löysän ja aggressiivisen) pelityylin opettaminen on liki mahdotonta, mutta jos siihen paneutuu -ja on vielä varustettu lagittamiseen sopivalla kärsimättömällä luonteella ja tarkalla psykologisella pelisilmällä-, löysän pelityylin oppiminen voi kyllä onnistua. Se ei ole helppoa, mutta jos siinä onnistuu, se nostaa ansaintalukemat aivan uusiin sfääreihin niin netissä kuin livenäkin.

Uteliaisuus

Englanninkielisen sanonnan mukaan “uteliaisuus tappoi kissan”. Pokerissa liika uteliaisuus tappaa pelitilin. Uteliaat pelaajat eivät kerta kaikkiaan malta olla katsomatta oliko vastustajalla juuri se käsi, jonka he kuvittelevat tällä olevan. Tarpeeksi utelias pelaaja voi heittää rahaa pottiin, vaikka tietäisi liki varmasti olevansa pahasti jäljessä – rahan häviäminen kun haittaa vähemmän kuin tuska tietämättömyydestä.

Ratkaisu:
Utelias pelaaja maksaa väistämättä kalliin hinnan uteliaisuudestaan. Keskittymällä voivottelun (“sillä oli just se käsi mitä epäilin ja sinne meni rahat”) sijaan laittamaan kalliilla hinnalla kerätyt tiedot muistiin, voi tämän ikävän heikkouden kääntää eduksi. Utelias pelaaja saa paljon tietoa vastustajien pelitavoista. Laittamalla kerätyt tiedot ylös ja keskittymällä ottamaan niistä ilon irti, muuttuvat tappioilla kerätyt tiedot voitoiksi: kun muistaa kerätyn tiedon pohjalta, että tietynlaisessa tilanteessa vastustaja lyö juuri näin useimmiten heikolla kädellä, voi itse korottamalla pakottaa vastustajan kortit pakkaan.

Paranoia

Paranoidi pelaaja ottaa pokerin hyvin henkilökohtaisesti ja uskoo, että kaikki muut pelaajat kiusaavat juuri häntä. Kun paranoidi pelaaja panostaa ja joku korottaa, paranoidin pelaajan ensimmäinen ajatus on, että hänet on luettu heikoksi pelaajaksi ja nyt siellä yritetään ilmalla savustaa hänet ulos jaosta. Ennemmin tai myöhemmin tällaiset paranoidit pelaajat sortuvat aivan käsittämättömiin siirtoihin, kuten laittamaan rahat keskelle huimina altavastaajina, kun he uskoivat että vastustaja re-reissasi vain kiusatakseen.

Ratkaisu:
Siirtyminen heads-up-peleihin. Kaksinpelissä paranoidi pelaaja pääsee harrastamaan parhaalla mahdollisella areenalla juuri niitä monimutkaisia ajatusleikkejä, joissa hän on luonnostaan hyvä. Osaava heads-up-pelaaja tekee kaksinpelissä huikeita tienestejä, joten hyppyä täydestä pöydästä kaksinpeleihin ei tarvitse harmitella.

Lopuksi

Vaikka pokerikirjoissa ja -artikkeleissa opetettaisiinkin pelaamaan tietyllä tavalla, se ei läheskään aina ole ainoa toimiva tapa pelata. Jos oma luonne ei tunnu millään taipuvan tiettyihin pelioppeihin, ei kannata jäädä jumittamaan – kannattavampaa on arvioida tilanne täysin uusiksi.

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.



Kommentoi