Johdanto pottien koon hallintaan
02.06.2008 | Aihe: Aloittelijat
No limit hold’emissa panoskoot eivät ole ennalta määrättyjä, kuten limiitti hold’emissa. Tämän takia no limitissä panostetaan usein summia, joiden koko riippuu potista. Normaali panostus voi olla vaikkapa puoli pottia tai kolme neljäsosa pottia. Koska pelissä panostetaan potillisia, kasvaa potissa oleva rahamäärä parhaimmillaan hyvin railakasta vauhtia. Mutta miten railakasta? Sitä tutkaillaan nyt Nettipokeri.infossa ja ohessa hieman pohditaan muita potin kokoon liittyviä asioita.
No limitin taikaa
No limit hold’em on julma peli, jossa potit voivat helposti kasvaa kiusallisen suuriksi tai jäädä ikävän pieniksi. Kumpikaan ei oikein naurata: kun kädessä on loistolaput, toivoisi pottiin kuorma-autollisen rahaa. Kun kädessä on puolihyvät kortit, olisi mukava päästä showdowniin ilman, että moisesta lystistä tarvitsee maksaa itsensä kipeäksi.
Seuraavassa sitä, millä panostustyyleillä potti kasvaa jättimäiseksi tai jää mikroskooppiseksi havainnollistetaan vertaamalla kolmea erilaista panostustaktiikkaa. Nämä panostustavat -varovainen, normaali ja maksimi-, ovat vähemmän tai enemmän kuvitteellisia, mutta ne toimivat tehokkaina esimerkkeinä siitä, miten suuri merkitys näennäisen pienillä eroilla (“3/4 potillista, potillinen, mitä väliä?”) voi hold’emissa olla.
Vertailussa mukana olevat panostustavat ovat seuraavanlaiset:
Varovainen
Ennen floppia panostetaan kolme isoa blindia. Myöhemmillä panostuskierroksilla panostetaan puolikas potti.
Normaali
Pre-flop panostetaan neljä kertaa iso blindi. Flopin jälkeisillä panostuskierroksilla panostetaan kolme neljäsosaa potista.
Maksimi
Ennen floppia viisi kertaa iso blindi. Muilla panostuskierroksilla panostetaan joka kerta potillinen.
Panostustapojen vertailu
Kolmella edellä mainitulla panostustaktiikalla saadaan rahaa sisään hyvin erilaiset määrät. Tässä eroa havainnollistetaan taulukossa, jossa kuvatussa tilanteessa jaossa roikkuu mukana yksi pelaaja. Yksinkertaisuuden vuoksi pieni blindi jätetään huomioimatta ja maksaja on aina iso blindi.
Taulukkoa tulkitaan näin:
- Potti: Paljon potissa on rahaa ennen tätä panostuskierrosta, kun yksi pelaaja maksaa panotukset.
- Panos: Miten paljon tässä vaiheessa jakoa panostetaan tällä panostustavalla.
- Yhteensä: Paljonko potissa on jaon lopussa rahaa ja paljonko yhdeltä pelaajalta pottiin meni rahaa.
Visuaalisemmin ajattelevat näkevät panostustapojen eron selvemmin diagrammista.
Erot panostustapojen välillä
Lukuja tutkailemalla tai diagrammia silmäilemällä on helppo havaita, miten valtaviksi erot eri panostustavoilla venähtävät. Siinä missä varovaisella panostamisella potti pysyy varsin maltillisena, kasvaa se peräti viisi kertaa suuremmaksi aloittamalla reippaammin ja painamalla joka käänteessä sisään potillinen.
Jos varovainen-vaihtoehto jätetään huomioimatta, on myös helppo nähdä, miksi no limit hold’em on niin hermoja raastava peli kuin se on. Jo normaali-panostustavalla pottiin menee yhdeltä pelaajalta yli 60bb käteistä. Jos pelaajalla vaikkapa on suht’ normaalit 100bb rahaa, ollaan siis käytännössä jo hyvin lähellä all-iniä.
Viisaan sanonnan mukaan pienillä käsillä pelataan pieniä jakoja, isoilla käsillä isoja jakoja. Nopeasti esimerkkilukuja silmäilemällä on helppo huomata, että ero isojen ja pienien jakojen välillä on jättimäinen. Lisäksi isoja ja pieniä jakoja ei pelata vahingossa – ne on syytä rakentaa huolella, sillä pottia ei tunnetusti voi jälkikäteen pienentää mitenkään ja sen nopea kasvattaminen jaon myöhäisessä vaiheessa voi sekin olla vaikeaa.
Erot jaon eri vaiheiden välillä
Erot eivät ole suuret vain panostustapojen välillä. Ne ovat suuret myös jaon eri vaiheiden välillä.
Siinä missä jaon alussa potti on varsin maltillinen kaikilla eri panostustavoilla, kasvaa se jaon loppua kohti villiä vauhtia potin kokoisilla lyönneillä. Jaon myöhäisissä vaiheissa virheistä siis rangaistaan kovemmin ja oikeista valinnoista palkitaan avokätisemmin kuin jaon alkupuolella.
Koska panoskoot kasvavat rajua vauhtia jaon loppua kohti, on pelatessa erittäin tervettä miettiä, onko tässä jaossa tavoite saada paljon rahaa sisään vai olisiko sittenkin parempi tyytyä pitämään potin koko pienenä – check-nappulan käyttö ei ole kiellettyä. Yhtä kaikki, koko jaon mittaisen ajattelun merkitys on varmasti selvä: oli tarkoitus sitten kasvattaa jättipotti tai pitää potti pienenä, täytyy urakka aloittaa ajoissa – riverillä on liian myöhäistä.
Lopuksi
Tämän nopean johdannon tarkoitus oli muistuttaa aloittelevia pelaajia miettimään sitä, miten hold’emissa ja pokerissa ylipäätään kannattaa aina miettiä etukäteen sitä mitä on tekemässä. Näin potista voi (ainakin yrittää) rakentaa haluamansa kokoisen, mikä puolestaan säästää monilta vaikeilta tilanteilta.
Potin kokoa kontrolloimalla voi säästyä vaikeilta tilanteilta kahdella tapaa:
- Jos potin pitää pienenä, voi tilanteen kuumetessa foldata ilman suuria ongelmia. Foldaaminen voi olla huomattavan hankalaa, jos jakoon on tullut jo sijoitettua merkittävä osa omista pelimerkeistä.
- Yhä suositumpi tapa on panostaa reippaasti ja rakentaa nopeasti suuri potti, joka mahdollistaa kaikkien rahojen laittamisen peliin. Tällä tavalla pelatessa välttyy ongelmilta, koska kaikki rahat -tai ainakin niin suuri osa, että loput voi laittaa sisään sen kummemmin miettimättä- ovat pelissä ennen potentiaalisen kiusallisen pöytäkortin tuloa esim. riverillä.
Panostamisesta jatketaan ensi viikolla yksityiskohtaisemmin. Tuolloin vuorossa on riverillä panostaminen, joka -kuten yllä olevan taulukon luvuista näkyy- on tärkeä vaihe jakoa: riverillä tehty panostus voi olla joko kallis katastrofi tai erittäin tuottoisa sijoitus.