Ilmainen pokeri
27.01.2011 | Aihe: Aloittelijat
Aina kun joku suosittelee, että ilmainen pokeri on hyvä tapa opetella pelaamaan peliä, niin olen vahvasti eri mieltä. Raha kuuluu niin olennaisella tavalla pokeriin, että leikkiraha ei voi sitä mitenkään korvata – joskus pokerin ja rahan suhteesta sanotaan, että pokeri ei ole korttipeli jossa on mukana rahaa, vaan rahapeli jossa on mukana kortteja.
Jos ilmaista pokeria haluaa välttämättä pelata, niin en toki sitä kiellä. Suosittelen kokeilemaan vaikkapa Everest Pokeria, jossa ilmaista nettipokeria voi kokeilla pelaamalla leikkirahalla tai ilmaisissa turnauksissa, joista voi voittaa (vähän) oikeaa rahaa.
- Everest Pokerin peliohjelmisto opettaa sinulle Texas Holdemin säännöt.
- Opit säännöt pelaamalla opetusohjelmassa tietokoneen kanssa.
- Kun olet oppinut säännöt, voit harjoitella ilmaispelissä ihmispelaajia vastaan.
- Rekisteröidy Everestiin, valitse peliohjelmistosta: Apua > Pokerin opastus
Ajatuksia ilmaista pokeria pelaaville
Jos haluaa pelata ilmaista pokeria, niin mikäs siinä. Kannattaa kuitenkin muistaa kolme seikkaa, joiden takia puuhan mielekkyys on hieman kyseenalaista:
1. Leikkirahasta pelattaessa vastustajat eivät pelaa kuten oikeasta rahasta pelattaessa.
2. Leikkirahasta pelattaessa ei itse tule pelattua kuten oikeasta rahasta pelattaessa.
3. Leikkirahasta pelaaminen ei aiheuta samaa jännitystä kuin oikeasta rahasta pelaaminen.
Mitä ilmaiseksi pelaaminen siis opettaa? Ei paljon mitään.
Vastustajien käyttäytymisestä ilmainen pokeri ei opeta mitään. Kun “call” nappulan klikkaaminen ei maksa mitään, painelevat pelaajat sitä surutta. Järkytys voikin olla melkoinen oikeihin peleihin siirryttäessä, kun jokaista kättä ei pelatakaan showdowniin (korttien näyttämiseen) saakka.
Omakin käyttäytyminen on vähän niin ja näin ilmaiseksi pelattaessa. Vaikka miten hokisi itselleen “pelaan kuin pelaisin oikeasta rahasta”, ei se vaan onnistu. Kun vastustaja laittaa kaiken peliin, on leikkirahalla helppo maksaa. Olo olisi vähän toinen, kun pottiin pitäisikin laittaa summa, jolla kaupasta irtoaisi kuukauden sapuskat. Pahimmillaan ilmaiseksi pelaaminen opettaa vaikeasti karistettavia pahoja tapoja, kuten liiallisen maksamisen, joista voi olla myöhemmin vaikeaa -ja kallista- päästä eroon.
Hermojen hallinta (erittäin tärkeä taito) ei sekään kehity pätkääkään ilmaiseksi pelattaessa. Samahan se, kuka leikkirahat saa. On oikeasti hämmästyttävä tunne, kun on ensi kerran totisessa paikassa rahapeleistä: sydän hakkaa tuhatta ja sataa, korvissa suhisee ja pitäisi vielä pystyä tekemään järkevä päätös nopeasti! Tällaiseen ei ilmainen pokeri valmista.
Halvalla fiiliksiin
Ilmainen pokeri ei siis opeta paljon mitään.
Paljoa ei oppimisesta kuitenkaan tarvitse maksaa. Jos haluaa oppia jotain, kannattaakin heti säännöt opittuaan suunnata minimipanosten pöytiin. Näissä kinkereissä pelaajat käyttäytyvät jo huomattavasti aidommin ja kokemus muistuttaa kaikin tavoin enemmän kunnon rahoista pelaamista, vaikka satsata ei tarvitse kuin muutama taala.
Toinen tapa päästä käsiksi todelliseen jännitykseen on turnaukset, joita pokerisivut ovat pullollaan. Kun pienemmässä, halvassa turnauksessa on voitonsyrjässä kiinni, tuntee jo mitkä huimat fiilikset pokeri oikeasti parhaimmillaan tarjoaa. Turnaukset ovat lisäksi turvallinen valinta, sillä vaikka menisi miten huonosti tahansa, ei tietenkään voi hävitä turnauksen hintaa enemmän.
Kokeilla voi myös freeroll-turnauksia, joissa voi voittaa oikeaa rahaa, mutta jotka ovat kuitenkin ilmaisia. Ilmaisuuden syy ei ole mikään mysteeri: pokerisivut rahoittavat freerolleja yksinkertaisesti mainosmielessä. Freeroll-turnausten alkupuoli pitää sisällään paljon ilmaista pokeria vaivaavista ongelmista, mutta jos turnauksessa säilyy mukana loppuvaiheisiin asti, alkaa peli pikkuhiljaa jo muistuttaa oikeaa turnauspelaamista – kokeilemisen arvoinen juttu siis.
Lopuksi
Ilmainen pokeri voi kuulostaa houkuttelevalta ajatukselta, mutta sen pelaamiseen kannattaa suhtautua nihkeästi: viimeistään siinä vaiheessa kun säännöt ovat hallussa ja osaa klikkailla oikeita nappuloita pokerisivun käyttämässä softassa, on ilmaista pokeria pelannut tarpeeksi. Siitä on saanut kaiken irti minkä tarvitseekin ja ilmainen nettipokeri on aika vaihtaa tosipeleihin.
Yhteenvetona koko tarinan opetuksen voisi tiivistää näin:
Leikkirahalla oppii pelaamaan leikisti. Oikealla rahalla oppii pelaamaan oikeasti.
17 Kommenttia
-
Leikkirahalla ei opi pelaamaan oikeasti, mutta täysin aloittelijalle leikkirahapelaamista voisi suositella ensimmäiseksi illaksi. Vaikka eivät ole vaikeita, niin leikin avulla tulee tutuksi ainakin pelipaikan käyttöliittymä. Ei tarvitse sitten alkaa opettelemaan tällaisia asioita rahojen kanssa.
-
Hei vaan!
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että leikkirahalla pelaaminen on hyvä tapa opetella pelin sääntöjä, tapoja ja totutella kyseiseen pelifoorumiin.
Mielestäni leikkirahalla ei kuitenkaan kannata opetella pelaamaan ja luomaan jotain taktiikoita(kts artikkeli).Nyt tietysti joku kommentoi, että voihan säännöt opetella lukemalla, mutta vanha totuus on se, että ethän sä opi heittämään keihästäkään lukemalla. No itse pelasin 1000dol leikki rahasta 50dol ja menin sen jälkeen livepeleihin.
Hyvää joulua vaan kaikille!
-
Limittipelit on ainakin ihan turhia leikkirahalla. Kun sulla on tuhat taalaa leikkirahaa niin sitä maksaa vaikka mitä reissejä ilman kummempaa järkeä. Floppaat värin kädessä kurko-akka ja joku tulee ja vetää riverillä täyskäden. Vaikka panostukseni on vihjannut koko ajan, että kädessä on hyvät kortit. No joo saattoihan kaveri luulla, että bluffaan tai uskoa flopilla saatuun pariinsa, mutta kuitenkin.
Tuleehan noita ohivetoja rahapeleissäkin, mutta selvästi enemmän leikkirahalla.
-
Jos rahan sijoittaminen pelottaa niin suosittelen freerolleja. Itse hävisin ensimmäiset talletukseni kun olin niin huono ja tyhmä enkä ajatellut tarpeeksi järkevästi. nyt kun olen vääntänyt freerolleja niin alkaa jo hiffaamaan mistä on kyse.
Kuten artikkelissa todettiin, on näiden turnauksien alkupuoli yhtä hullunmyllyä. All-in tulee varsin usein ja jos et siihen halua vastata niin ei kannata panostella etuasemassa. Mutta puolen tunnin päästä meno alkaakin rauhoittumaan ja ihmiset oikeasti pelaamaan. Ja sitten kun pelaajia alkaa olemaan alle 100 (esim. 1000-2000 ihmisen turnauksissa) niin taistelu tiukentuu eikä pelleilyä oikeastaan ole.
ja vaikka potissa olisi vain muutama kymppi niin kyllä se kummasti harmittaa jäädä rahasijoista niin lähelle mutta silti niin kauas (esim. 2 sijoitusta).
Mutta, todettakoon kuitenkin että muutaman euron potti tuskin kuitenkaan vetää vertoja panoksille/peleille joissa liossa on oikeasti niin paljon rahaa että saattaa yöunetkin mennä.
-
olen pelannut yhden kappaleen ilmaisia sittareita: saan käteen AA – lyön all-in – KOKO PÖYTÄ MAKSAA – ässät pitää….
-
Kyllä on ihan mahdollista löytää playmoney-pöytiä, joissa pelataan kuin oikean rahan pöydissä. Kun floppiprosentti ei ole tyyliin 90 vaan huitelee jossain 35-45 niin se on jo aika lähellä. Totta kai niistäkin löytyy näitä 20BB reissulla sisään -tyyppejä ja ihmekorteilla makselijoita, mutta yhtä lailla samanlaisiin megapaisteihin törmää kun pelataan oikealla rahalla. Pelitaktiikkahan ei mitenkään muutu: ota readeja vastustajista ja pelaa sen mukaan. Oikean rahan tuomaa jännitystä ei tietenkään voi korvata millään, ja herkästi löystyy samalla tavalla kuin vaikka silloin kun pelaa rolliin nähden hyvin pientä peliä, tai kun on upswing ja jopa 84o:lla tuntuu osuvan joka kerta.
-
Homma on kenties vähän kaksijakoinen. Epäilemättä leikkirahalla on negatiivisetkin vaikutuksensa, mutta mulle ainakin pointtina on ollut oppia todennäköisyyksiä sekä sitä, miten kohtuuhyvälläkin kädellä voi hävitä. Siis pelinluku ja ajattelu on kehittynyt olennaisesti.
Kun ensialkuun oli aivan pihalla, miten tämä homma pyörii ja sitten tuli lätkyteltyä aika paljonkin leikkipeliä, oli aivan toiset eväät lähteä pikkupanoksilla rahapöytään. Jos en olisi pelannut siinä vaiheessa kaikkia niitä tuhansia leikkikäsiä, olivat rahat menneet sen siliän tien. Nythän siinä ei sitten käynytkään niin. Jotensakin olen kyllä ollut aika varovainen isottelun ja pöljäilyn suhteen leikkipöydissäkin. Silti muutamatkin elkeet ovat aika tehokkaasti karsiutuneet pois. Sillä kovan työn takana ne leikisti ansaitut dollaritkin ovat olleet.
-
Olin aluksi hyvin arka ja pelkäsin jopa leikkirahapöydässä pelin aloittamista, koska ajattelin, että olen niin surkea pokerissa, että minut nauretaan ulos pöydästä. Kun sitten aloin pelaamaan huomasin nauttivani jopa siitä vähäisestä jännityksestä mitä voittaminen leikkirahapöydässä tarjoaa. Kun oli kasvattanut leikkirahakassani kymmeniin tuhansiin aloin kyllästyä ja huomasin kaipaavani uusia haasteita ja aloin pelata freerolleja. Voitettuani ensimmäiset turnausrahat, kokeilin rahapelejä ja hävisin. Palasin leikkirahapöytään nöyrtyneenä ja jatkoin freeroll -turnausvoittojen jahtaamista. Kun olin menestynyt tarpeeksi hyvin ilmaisturnauksissa uskaltauduin tallettamaan rahaa ja hävisin. Lopetin pelaamisen pettyneenä. Tauon jälkeen aloitin pokerin pelauksen uudestaan. Hävisin taas. Nyt toisen tauon jälkeen olen vielä pysynyt pelissä mukana ja harjoittelen kovaa menestyäkseni. Luen opuksia ja läiskin korttia. Voittaminen on kivaa, mutta häviäminen kasvattaa luontoa ja antaa lisää tahdonvoimaa. Leikkirahapelissä oppii eniten itsestään. Siitä millaista peliä itse haluat pelata, millä panoksilla ja missä seurassa. Se kasvattaa kärsivällisyyttä ja pokeriasennetta. Pokeria oppii oikeasti pelaamaan vasta, kun pelataan oikeasta rahasta.
-
Olen täysin samaa mieltä, että täysin eri pelejä ovat oikean rahan pelit ja leikkirahan pelit. Itselleni oli vain haittaa leikkirahapeleistä. Tämä on oma kokemukseni.
-
Ässäakka, ei ole ihme että sijoitukset menee hukkaan jos kerran palaat leikkirahapeleihin joka kerta hävittyäsi sijoituksesi. Vaikka todennäköisesti luulet että “Menenpä takaisin oppimaan ilmaispeleihin”, todellisuudessa tuon sortin menetelmä kasvattaa peliäsi kieroon. Sijoita muutama euro sivulle ja pelaa niitä senttipelejä, ei muutaman euron häviöt OIKEASTI hyvistä oppitunneista voi kirpaista niin pahasti.
Et todellakaan voi opetella “omaa peliäsi” leikkirahalla siitä syystä että oman pelisi pitäisi lähteä siitä miten muut pöydän pelaajat pelaavat. Jokainen kymmenen tuhatta dollaria jotka leikkirahapöydässä voitat maksaa sinulle ainakin 10$ oikeaa rahaa vääristyneiden oppien vuoksi.
-
Ihmiset ovat erilaisia. Toisille leikkirahasta pelaaminen antaa erinomaiset valmiudet oikeasta rahasta pelaamisen ja toisille se on turmiollista. Riippuu ihan siitä, mitä omassa pääkopassa liikkuu leikkirahaa pois heittäessä.
-
mistä löytää sen esbc:n ilmais pokerin??? kun ennen löyty helposti mut ny taidettu poistaa..
-
Olen nyt 5 vuotta pelannut ilmaispelejä ja näistä ei ole ollut muuta kuin iloa ja oppia. Aivan, vain ja ainoastaan ilmaispelejä pelaten.
Oikeaa rahaa käytän vain ihan oikeassa elämässä, pokeri on vain viihdettä, ei siihen rahaa tarvita.
-
Itsehän olen pelannut leikkirahalla kun ei ole ollut ikää tehdä rahatalletusta 😀
-
On aika moraalitonta hurmiollisesti korostaa rahapelien ainoaa oikeaa tapaa pelata pokeria. Ei kannata unohtaa peliongelmaisia, joita tulee kokoajan lisää. Tottahan toki ilmaispeleissä all-in on jokapäiväistä kauraa ja pelaaminen välillä ihan tolkutonta. Monasti pöytä kuitenkin rauhoittuu, kun esim. kaveri on hävinnyt kolme kertaa peräkkäin ison summan “rahaa”. On väärin väittää, että oikeaan peliin siirtyessä on huuli pyöreänä jos ei mennäkkään showdowniin saakka. Jos on järkevä, oppinut pelaamaan että tietää pokerin metkut (ja on tietävinään pelaajien metkut) ei tule olemaan kovin suurta shokkia siirryttyä oikean rahan pöytään. No, heti ei tietenkään perintöään kannata pöytään iskeä.
Ei pidä paikkansa, et ilmaset pelit ei opeta mitään. Ne ovat erittäin tärkeitä treenejä, kun menet pelaamaan pöytään, missä ihmisillä on niin paljon pääomaa, että heidän kannaltaan pelit ovat ilmaisia! Ilman leikkirahapelejä, en olisi saanut niistettyä heiltä niin paljon rahaa, mitä olen saanut!
Joten suosittelen leikkirahapelejä kaikille, jotka haluavat mennä pelamaan kunnon panoksista isoihin pöytiin rikkaiden ihmisten kanssa!