Heads up jättiblindeilla

Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.

Kaksinpeli on hyvin nopeatempoista toimintaa, jossa varsinkin aloittelija voi helposti tehdä päätöksiä turhan hätiköidysti ennen kaikkien tilanteeseen vaikuttavien seikkojen huomioimista. Yksi usein nähdyistä hätiköidyistä päätöksistä liittyy sittareiden loppuvaiheen pelaamiseen, jossa monet puolivahingossa ampuvat voittomahdollisuuksiaan jalkaan. Tänään tässä pikaisessa artikkelissa, joka ei todellakaan sukella pokerilogiikan syvyyksiin, tutkaillaan nopeasti tätä virhettä ja sitä, miten joskus on pakko pelata millä korteilla tahansa.

Huom! Tämä artikkeli toimii nykyisin vain taustatietona. Lukaise tämän jälkeen artikkeli Lee Jonesin järjestelmä, jossa kanssani samaan johtopäätökseen tullut Lee Jones esittelee millimetrin tarkat ohjeet isojen blindien heads-up pelaamiseen. Artikkeli löytyy heads-up strategia -osastosta.

Jättiblindien logiikkaa

Monet aloittelijat – ja jopa hurjimmat nettipokeriammattilaiset – suosivat sit’n’go-turnauksia, joissa blindit kohoavat suht tai erittäin reipasta vauhtia. Kun tällaisessa turnauksessa on vain kaksi pelaajaa jäljellä, eli pelataan niin sanotusti heads upia, ovat blindit usein jo todella muhkeat.

Fysiikkaa tuntevat tietävät, että valtaisat painovoimalähteet, kuten mustat aukot, vääristävät fysiikan lakeja. Pokerissa taas todella suuret blindit vääristävät pelin logiikkaa – korteilla ei välttämättä ole enää mitään merkitystä, vaan pienemmän pelimerkkipinkan omistajan on laitettava automaattisesti, sen kummempia miettimättä all-in.

Otetaan varsin tyypillinen esimerkki. Pelaaja on selvinnyt hiuksen hienosti 900 pelimerkin kanssa finaaliin kuuden pelaajan sittarissa, jossa jokaisella oli alussa 1000$. Pelissä on siis yhteensä 6000 pelimerkkiä, joista 5100 on vastustajalla. Blindit ovat 320$ / 640$ ja isossa blindissa istuvaa sankariamme lyödään all-in siirrolla. Kauhukseen sankarimme huomaa käsikorttiensa olevan huonoimmat mahdolliset, tämänkin sivuston yläpalkissa kuvatut legendaariset seiska ja kakkonen eri maata.

Tässä vaiheessa moni aloittelija tekee herkästi virheen. Vastustaja uhkuu voimaa all-in siirrolla ja omassa kädessä on niin kuraa kuin suinkin vain voi olla – moni foldaa ennen kuin edes ehtii tarkemmin miettiä tilannetta. Foldaaminen on kuitenkin nyt todella väärin ja todellisuudessa vastustajan all-in on pakko maksaa.

Tilanteen tarkempi tutkailu paljastaa maksupakon syyn.

Tutkitaan ensin tilannetta, jossa sankarimme maksaa. Realistinen oletus on, että vastustajalla on jotain kohtuullista, vaikkapa kaksi ylikorttia. Tässä tapauksessa sankarimme maksaessa tällä on n. 30% todennäköisyys voittaa potti (niin kauan kuin sivustomme laskuri on epäkunnossa, voi tällaisia todennäköisyyksiä laskeskella vaikkapa ilmaisella PokerStovella). Peli on siis ohi 70% todennäköisyydellä ja 30% todennäköisyydellä sankarillamme on jaon lopussa tuplat, eli 1600 pelimerkkiä.

Tutkitaanpa seuraavaksi tilannetta, jossa sankarimme on vain tsiigannut läpisurkeat korttinsa ja klikannut fold, kuten hän aina yleensäkin huonojen korttien kanssa tekee. Tällöin hänelle on jäänyt 900 – 640 blindi = 260 pelimerkkiä. Jotta hän pääsisi nyt takaisin lähtötilanteeseen, eli 900 pelimerkkiin, täytyy hänen tuplata onnistuneesti kolme kertaa (260 -> 520 -> 1040). Kolmen tuplauksen, joista kahta ensimmäistä on pakko yrittää jättiblindeista johtuen, onnistumisen todennäköisyys on 0.5*0.5*0.5 eli 12.5%, tai käänteisesti ilmaisten peli on ohi 87.5% todennäköisyydellä.

Kahta tilannetta vertaamalla on helppo havaita, että roskakorttien pelaaminen on paljon houkuttelevampaa. Ne foldaamalla kun tulee ajauduttua tilanteeseen, jossa edes takaisin foldaamista edeltävään tilanteeseen pääsy on huomattavasti epätodennäköisempää kuin alunperin foldatuilla korteilla voittaminen!

Tästä voidaankin vetää johtopäätös, jonka mukaan isojen blindien heads upissa on virhe foldata huonotkin kortit, jos foldaamalla käteen jää onneton määrä pelimerkkejä. Tämä kannattaa painaa mieleen, sillä sittareiden tavoite on ehdottomasti voitto – ei kakkossija. Kun voittaminen vaatii tuuria, kannattaa edes valita kahdesta lähestymistavasta se, jossa onnea vaaditaan huomattavasti vähemmän.

Lopuksi

Isojen blindien heads up on jälleen esimerkki siitä, että pokeri on todellakin on uhkapeliä. Vaikka miten yrittäisi, aina ei voi rakentaa vain tilanteita, joissa potteja haetaan hyvillä korteilla – joskus vain laitettava kaikki keskelle rapalapuilla ja toivottava parasta.

Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.