Aloittelijan pokeritaulukko
18.08.2006 | Aihe: Pottikerroin
Haluatko lukea taktiikka-artikkeleita Nettipokeri.infossa? Paina Tykkää-näppäintä niin toimitamme niitä lisää.
Tämän päivän päivityksen teema on, jälleen kerran, toimiminen siinä kiusallisen yleisessä tilanteessa, jossa oma käsi ei vaikuta pöydän parhaalta. Pokeri vaatii pelaajiltaan hieman matematiikkaa ja juuri nämä ovat niitä tilanteita, joissa harmaat aivosolut saavat jumppaa. Ohessa kuitenkin laskeskelua vähentävä taulukko, josta todennäköisyyksiä voi vakoilla pottikertoimien laskeskelun avuksi.
Taulukko ja sen käyttäminen
Kun kohtaa tilanteen, jossa ei usko omaavansa pöydän parasta kättä flopin tai turnin jälkeen, on jatkotoimenpiteitä pohdittaessa ensimmäinen tehtävä pähkäillä, montako outtia (eli oman käden häviäjästä voittajaksi muuttavaa korttia) mahtaa pakassa olla tarjolla. Tämän asian selvittyä, on mahdollista tehdä tarkkoja päätöksiä sen suhteen, kannattaako jaossa roikkua mukana.
Klassinen esimerkki tällaisesta tilanteesta on värinveto: neljä korttia samaa maata on texas hold’emissä arvoton yhdistelmä, mutta yksikin oikea kortti muuttaisi yhdistelmän väriksi, joka todennäköisesti veisi potin. Värinvedossa outteja on yhdeksän: kaikki pakassa jäljellä olevat saman maan kortit. Maksaminen värinvedolla kannattaa, jos rahoilleen saa paremman kertoimen (pottikertoimen), kuin mikä on käden paranemisen todennäköisyys, eli vetokerroin.
Alla olevaa taulukkoa tiirailemalla voi havaita, että flopin jälkeen väri onnistuu seuraavalla kortilla 4.2:1 todennäköisyydellä. Jos potissa on siis rahaa neljä kertaa enemmän kuin mitä sinne itse joutuu työntämään seuraavan kortin nähdäkseen, kannattaa maksaa. Esimerkiksi jos 25$ pottiin joutuisi värinvedolla maksamaan 5$, kannattaisi jatkaa, koska tässä tapauksessa pottikerroin olisi 25:5 eli 5:1, mikä on värin todennäköisyyttä parempi kerroin.
Alla oleva taulukko on hyvin suoraviivainen. Vasemmalla on outtien määrä, seuraavassa sarakkeessa voi olla esimerkki tyypillisestä tilanteesta joka johtaa tällaiseen outtimäärään ja lopuksi on käden paranemisen todennäköisyys, eli vetokerroin. Todennäköisyys on hieman erilainen turn (neljännelle) ja river (viidennelle) kortille.
Pelatessa taulukon tietoja on helppo hyödyntää esimerkissä kuvaillulla tavalla – ensin lasketaan outtien määrä, sitten tsiigataan taulukosta mikä on outtien määrää vastaava vetokerroin, lasketaan pottikerroin ja jos pottikerroin on muhkeampi kuin vetokerroin, niin maksetaan. Pienellä treenillä aluksi kankealta vaikuttava prosessi alkaa pyörimään päässä salamavauhtia.
| Outteja | Esimerkkikäsi | Turn | River |
| 1 | kolmoset nelosiksi | 46:1 | 45:1 |
| 2 | taskupari kolmosiksi | 22.5:1 | 22:1 |
| 3 | 14.7:1 | 14.3:1 | |
| 4 | suoran väliinveto | 10.8:1 | 10.5:1 |
| 5 | 8.4:1 | 8.2:1 | |
| 6 | kaksi ylikorttia | 6.8:1 | 6.7:1 |
| 7 | 5.7:1 | 5.6:1 | |
| 8 | päistä avoin suoranveto | 4.9:1 | 4.8:1 |
| 9 | värinveto | 4.2:1 | 4.1:1 |
| 10 | 3.7:1 | 3.6:1 | |
| 11 | 3.3:1 | 3.2:1 | |
| 12 | värinveto + suoran väliinveto | 2.9:1 | 2.8:1 |
| 13 | 2.6:1 | 2.5:1 | |
| 14 | 2.4:1 | 2.3:1 | |
| 15 | neljän kortin värisuora väriksi, suoraksi tai värisuoraksi | 2.1:1 | 2.1:1 |
Taulukon luvut voi laskea helposti itsekin – ja ne kannattaakin opetella laskemaan. Kaava on yksinkertainen: (tuntemattomia kortteja – outit) : outit
Esimerkiksi flopin jälkeen pakassa on 47 tuntematonta korttia, joten kolmella outilla oikean kortin putkahtamisen todennäköisyys on (47-3):3, eli 44:3, eli päässä laskien karkeasti 15:1, mikä on käytännössä aivan tarpeeksi tarkka tulos.
Jatkotoimenpiteet
Tällaiset taulukot ovat vähän kuin apupyörät pyöräilemään opetellessa. Aluksi ne voivat olla tarpeellisia, mutta pidemmällä tähtäimellä ne vain hidastavat menoa. Heti kun tärkeimmät luvut (värinveto, suoranveto) muistaa ja loput osaa laskea päässään, voi taulukoiden tuijottelun suosiolla unohtaa. Itse asiassa pienellä harjoittelulla vetokertoimen vakoilu taulukosta on hitaampaa kuin sen laskeminen päässä – kyse kun ei tosiaankaan ole mistään mystisestä korkeammasta matematiikasta, vaan vain vähennys- ja jakolaskusta.
Taulukoiden käyttö kannattaa unohtaa siinäkin mielessä, että voittava pokeri on jotain täysin muuta kuin tällaisten yksinkertaisten matemaattisten asioiden hallintaa. Kun yllä olevat asiat ovat hallussa, ei pokerissa ole saavuttanut guru-tasoa, vaan pokeri vasta alkaa. Potti- ja vetokertoimet hallitseva pelaaja voikin alkaa keskittyä tärkeämpiin, vähemmän yksinkertaisiin asioihin, kuten pelaajien tarkkailuun ja pelisilmän kehittämiseen, sekä hyvien lisäkertoimien haisteluun. Näistä viimeksi mainittuun tutustutaan Nettipokeri.infossa ensi viikolla.
Oliko artikkeli mielestäni hyvä? Painaa tykkää-näppäintä alla ja saat lukea tällaisia artikkeleja myös jatkossa.
Puusilmäinen toimittaja oli onnistunut sijoittamaan yhden taulukon kuvauksista väärälle riville. Kiitokset erheen bonganneelle hra tai rouva Anonyymille.